{"id":846,"date":"2022-07-15T18:00:00","date_gmt":"2022-07-15T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=846"},"modified":"2022-04-10T19:39:44","modified_gmt":"2022-04-10T16:39:44","slug":"liu-synkka-metsa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/tieteiskirjallisuus\/liu-synkka-metsa\/","title":{"rendered":"Liu: Synkk\u00e4 mets\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Liu Cixinin tieteistrilogian ensimm\u00e4inen osa Kolmen kappaleen probleema<\/a><\/em> rakensi tarinaa esittelem\u00e4ll\u00e4 melko hyv\u00e4ss\u00e4 rytmiss\u00e4 luonnontieteellisi\u00e4 ideoita. Toinen osa Synkk\u00e4 mets\u00e4 <\/em> rakentuu hieman eri tavalla – edell\u00e4\u00e4n luonnontieteet ovat keskeisi\u00e4, mutta fokus on muuttuneen milj\u00f6\u00f6nkin vuoksi toisaalla.<\/p>\n\n\n\n

Trilogia kertoo ainakin toiseensa osaansa saakka kahden sivilisaation kohtaamisesta. Toinen on Maan ihmiskunta ja toinen t\u00e4htij\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4 ep\u00e4vakautta pakeneva Trisolariksen v\u00e4ki. Ensimm\u00e4isen osan lopussa Maata kohti matkaavan Trisolariksen laivasto ilmoitti, ett\u00e4 ihmiset ovat heille hy\u00f6nteisi\u00e4. Milj\u00f6\u00f6 on siis muuttunut niin, ett\u00e4 trilosaristen aikeet jossain tunnetaan ja tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 he kykenev\u00e4t valvomaan kaikkea Maassa. Pelastuakseen tuholta Maan hallitukset k\u00e4ynnist\u00e4v\u00e4t Sein\u00e4nkohtaaja-projektin, jossa muutama ihminen saa liki rajattomat valtuudet laatia kukin tahollaan suunnitelma saapuvien trisolarislaisten p\u00e4ihitt\u00e4miseksi tai tuhoamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 j\u00e4nnitteist\u00e4 on ”sein\u00e4nkohtaajien” arvoituksellisissa suunnitelmissa, joiden perimm\u00e4isi\u00e4 tarkoituksia ei paljasteta lukijoille ennen kuin ne paljastuvat heid\u00e4n vastustajilleen – ja silloin ne tulevat pitkien selitysten muodossa. T\u00e4m\u00e4 on yleens\u00e4 hyv\u00e4n ”n\u00e4yt\u00e4, \u00e4l\u00e4 kerro” -neuvon vastaista. Suunnitelmat ovat sin\u00e4ns\u00e4 kiehtovia, mutta kun niit\u00e4 ei kunnolla paljasteta osana tarinaa, vaan sivujen mittaisina selontekoina, kuin teknisin\u00e4 raportteina, niiden kiinnostavuus k\u00e4rsii.<\/p>\n\n\n\n

Toinen seuraus on se, ett\u00e4 Liu keskittyy sein\u00e4nkohtaajiin henkil\u00f6in\u00e4. H\u00e4n ei ole mielen syvyyksien ja nyanssien kuvaamisessa kovinkaan hyv\u00e4. Vahvuudet ovat selv\u00e4sti muualla. Niinp\u00e4 ainakin t\u00e4m\u00e4n lukijan kokemuksessa tarina keskittyy v\u00e4\u00e4riin asioihin.<\/p>\n\n\n\n

Synk\u00e4n mets\u00e4n<\/em> loppupuolella Liu p\u00e4\u00e4see taas vahvuuksien mukaiseen kerrontaan. T\u00e4ll\u00f6in huomion kohteeksi nousee yksi ratkaisu ”Fermin paradoksiin”<\/a> eli siihen, miksi \u00e4lyllist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei ole havaittu kuin Maapallolla. T\u00e4m\u00e4 laajentaa tarinaa huomattavasti Maan ja Trisolariksen sivilisaatioiden yhteenottoa kosmisemmaksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Liu Cixinin tieteistrilogian ensimm\u00e4inen osa Kolmen kappaleen probleema rakensi tarinaa esittelem\u00e4ll\u00e4 melko hyv\u00e4ss\u00e4 rytmiss\u00e4 luonnontieteellisi\u00e4 ideoita. Toinen osa Synkk\u00e4 mets\u00e4 rakentuu hieman eri tavalla – edell\u00e4\u00e4n luonnontieteet ovat keskeisi\u00e4, mutta fokus on muuttuneen milj\u00f6\u00f6nkin vuoksi toisaalla. Trilogia kertoo ainakin toiseensa … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[688,690,689,691,692],"class_list":["post-846","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tieteiskirjallisuus","tag-cixin-liu","tag-kolmen-kappaleen-probleema","tag-liu-cixin","tag-muistoja-planeetta-maasta","tag-synkka-metsa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/846","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=846"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/846\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":847,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/846\/revisions\/847"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=846"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=846"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=846"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}