{"id":880,"date":"2022-02-18T18:00:00","date_gmt":"2022-02-18T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=880"},"modified":"2021-09-05T09:51:43","modified_gmt":"2021-09-05T06:51:43","slug":"keltainen-kirjasto-202-silmapeli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-202-silmapeli\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #202: Silm\u00e4peli"},"content":{"rendered":"\n

Nyt kun Silm\u00e4peli<\/em> on luettu, Elias Canettin omael\u00e4kerrallinen trilogia on luettu. Kerronpa siis oman tarinani Canettin tarinoiden parissa.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4iseksi luin Canettilta romaanin Sokeat<\/a><\/em>. Sen tiivistin n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n

Sokeiden <\/em>tarina syntyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iden nelj\u00e4n maailmaan mahtumattoman aiotut el\u00e4m\u00e4ntarinat t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t toisiinsa ja kietoutuvat niin pahasti, ettei mik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 voi toteutua ja kaikki k\u00e4rsiv\u00e4t. Heid\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n itselleen kertomansa tarinat kohtaavat maailman, jota ei voi hallita, eiv\u00e4tk\u00e4 he osaa en\u00e4\u00e4 suunnistaa siin\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Sen lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 oli ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sokeat<\/em> ei ollut niin valloittava kertomus, ett\u00e4 olisin palanut halusta tiet\u00e4\u00e4 sen kirjoittajasta. Velvollisuudentuntoisesti aloitin kuitenkin Canettin el\u00e4m\u00e4kerran sen ensimm\u00e4isest\u00e4 osasta Pelastunut kieli<\/a><\/em>. En voinut olla huomaamatta, ett\u00e4 Canetti ja Sokeiden<\/em> p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Kiel muistuttivat toisiaan sattumaa voimakkaammin. Joko t\u00e4st\u00e4 tai muusta syyst\u00e4 en ihastunut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n itseens\u00e4 Elias Canettiin.<\/p>\n\n\n\n

Jatkoin sitten el\u00e4m\u00e4kerran keskimm\u00e4iseen osaan Soihtu korvassa.<\/a><\/em> Teink\u00f6h\u00e4n virheen siin\u00e4, ett\u00e4 tarkastelin sit\u00e4 yh\u00e4 Canettin tarinana enk\u00e4 katsonut taustalla kehittyv\u00e4n maailman ja Euroopan tarinaa? Blogimerkinn\u00e4st\u00e4kin huomaa, ett\u00e4 en pit\u00e4nyt Canettin itsens\u00e4 tarinaa niin kiinnostavana. On my\u00f6s niin, ett\u00e4 kehittyv\u00e4n tai sotaa kohti kulkevan Euroopan tarinoita on tullut Keltaisesta kirjastosta luettua aika monta.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4kerran viimeinen osa Silm\u00e4peli<\/em> vie Canettin vuoteen 1937 likimain sit\u00e4 tiet\u00e4 pitkin, joka oli aikaisemmissa osissa pedattu. Varmaankin totuin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00f6n – h\u00e4ness\u00e4 ei ollut en\u00e4\u00e4 samaa luotaanty\u00f6nt\u00e4vyytt\u00e4 kuin Sokeiden<\/em> p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ss\u00e4. Ehk\u00e4 luin tarinaa huolimattomastikin, sill\u00e4 se ei ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n her\u00e4tt\u00e4nyt vastenmielisyytt\u00e4 tai sympatioitakaan. Tuntui vain, ett\u00e4 n\u00e4inh\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 tarinassa suurin piirtein pitikin k\u00e4yd\u00e4 ennen kuin toinen maailmansota p\u00e4\u00e4see alkamaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nyt kun Silm\u00e4peli on luettu, Elias Canettin omael\u00e4kerrallinen trilogia on luettu. Kerronpa siis oman tarinani Canettin tarinoiden parissa. Ensimm\u00e4iseksi luin Canettilta romaanin Sokeat. Sen tiivistin n\u00e4in: Sokeiden tarina syntyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iden nelj\u00e4n maailmaan mahtumattoman aiotut el\u00e4m\u00e4ntarinat t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t toisiinsa … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[281,552,6,563,713,666,553,124],"class_list":["post-880","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-elamakerta","tag-elias-canetti","tag-keltainen-kirjasto","tag-pelastunut-kieli","tag-silmapeli","tag-soihtu-korvassa","tag-sokeat","tag-sota"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/880","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=880"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/880\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":883,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/880\/revisions\/883"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=880"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=880"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=880"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}