{"id":920,"date":"2022-06-24T18:00:00","date_gmt":"2022-06-24T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=920"},"modified":"2022-01-09T11:36:46","modified_gmt":"2022-01-09T08:36:46","slug":"keltainen-kirjasto-213-ei-oikein-ihminenkaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-213-ei-oikein-ihminenkaan\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #213: Ei oikein ihminenk\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"\n

Huomaan harmittelevani, kun Keltaisessa kirjastossa tulee vastaan muuta kuin kertomakirjallisuutta. Joseph Brodskyn (alk. Iosef Aleksandrovit\u0161 Brodski) esseekokoelma Ei oikein ihminenk\u00e4\u00e4n<\/em> koostuu kahdesta tekstist\u00e4, jotka ovat kansitekstien mukaan alkuteoksen ensimm\u00e4inen ja viimeinen essee. Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 taustoja sen kummemmin tulee mieleen, ett\u00e4 Otavalle tuli kiire julkaista tuoreelta Nobel-voittajalta jotakin – mainitaanhan kansipaperissa heti tutun keltaisen raidan j\u00e4lkeen, ett\u00e4 ”Nobel ’87”.<\/p>\n\n\n\n

Miten k\u00e4sitell\u00e4 esseit\u00e4 tarinoina – jos blogin lupauksensa mukaan t\u00e4ss\u00e4 tosiaan on kyse tarinoista? Yleens\u00e4 se on helppoa: liki kaikkea saa pohdiskeltua tarinoina. Ehk\u00e4 kyse on kirjoittajan el\u00e4m\u00e4ntarinaan liittyvist\u00e4 asioista, ehk\u00e4 lukijan el\u00e4m\u00e4ntarinaan liittyvist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Brodskyn esseit\u00e4 t\u00e4ytyy lukea h\u00e4nen oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tarinoina mutta my\u00f6s Neuvostoliiton ja kylm\u00e4n sodan tarinoina. Kirjoittajan taustan vuoksi kyse on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s juutalaisten tarinasta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. T\u00e4ll\u00e4 lukijalla oli vain h\u00e4m\u00e4r\u00e4 tietoisuus maailmanmenosta silloin, kun Neuvostoliitto oli olemassa, joten omaan el\u00e4m\u00e4ntarinaan t\u00e4m\u00e4 ei ole oikein liitett\u00e4viss\u00e4 – tosin sattumalta katselin esseekokoelman lukemisen aikoina my\u00f6s Kylm\u00e4n sodan Suomi <\/em><\/a>-sarjaa.<\/p>\n\n\n\n

Esseet kuvaavat Brodskyn lapsuutta ja nuoruutta sek\u00e4 h\u00e4nen vanhempiaan, mutta tietenkin kaikkien kasvun el\u00e4m\u00e4ntarinoiden taustalla on Neuvostoliitto ja juutalaisten asema It\u00e4-Euroopassa. Brodsky on n\u00e4iden esseiden perusteella eritt\u00e4in taitava sanank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4. Lyhyt lause ”raunioita ei voi peitt\u00e4\u00e4 Pravdan sivulla” tuntuu \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n monimerkitykselliselt\u00e4, kun se seuraa kuvausta lapsuuden ja nuoruuden olosuhteista ja liittyy j\u00e4lkik\u00e4teen siihen, mit\u00e4 lukija saattaa tiet\u00e4\u00e4 esseen kirjoittamisen j\u00e4lkeisist\u00e4 maailmanpoliittisista tapahtumista.<\/p>\n\n\n\n

Toki jokainen kuvaus ei her\u00e4t\u00e4 minussa samanlaista vaikutelmaa kaikenkattavasta ja yleisp\u00e4tev\u00e4st\u00e4 maailmanhistorian ja yksityisen historian yhteenkietoutumisesta. Omasta sukupolvestaan Brodsky kirjoittaa seuraavaan tapaan:<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 sukupolvi oli etiikaltaan Ven\u00e4j\u00e4n historian kirjallisin, ja siit\u00e4 Jumalalle kiitos. Yst\u00e4vyyssuhde saattoi katketa ikiajoiksi siksi ett\u00e4 joku piti Hemingwaysta enemm\u00e4n kuin Faulknerista; t\u00e4m\u00e4 jumalten temppelin hierarkia edusti meille todellista keskuskomiteaa. Se alkoi tavallisena tiedonkeruuna, mutta siit\u00e4 tuli pian meid\u00e4n p\u00e4\u00e4harrastuksemme, jolle saattoi uhrata kaiken.<\/p>(suom. Kalevi Nyyt\u00e4j\u00e4)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Noinkohan tuo kokemus kuvaa kuitenkaan koko sukupolvea?<\/p>\n\n\n\n

Kokonaisuutena Joseph Brodskyn Ei oikein ihminenk\u00e4\u00e4n<\/em> on kahden esseen mutta monien jaettujen ja yksityisten yhteenkietoutuneiden tarinoiden kokoelma.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Huomaan harmittelevani, kun Keltaisessa kirjastossa tulee vastaan muuta kuin kertomakirjallisuutta. Joseph Brodskyn (alk. Iosef Aleksandrovit\u0161 Brodski) esseekokoelma Ei oikein ihminenk\u00e4\u00e4n koostuu kahdesta tekstist\u00e4, jotka ovat kansitekstien mukaan alkuteoksen ensimm\u00e4inen ja viimeinen essee. Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 taustoja sen kummemmin tulee mieleen, ett\u00e4 Otavalle … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[746,747,744,6,104,116,748],"class_list":["post-920","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-ei-oikein-ihminenkaan","tag-iosef-aleksandrovits-brodski-2","tag-joseph-brodsky","tag-keltainen-kirjasto","tag-muoto","tag-neuvostoliitto","tag-puolitoista-huonetta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/920","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=920"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/920\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":922,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/920\/revisions\/922"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=920"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=920"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=920"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}