{"id":935,"date":"2022-09-23T18:00:00","date_gmt":"2022-09-23T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=935"},"modified":"2022-04-10T19:47:18","modified_gmt":"2022-04-10T16:47:18","slug":"keltainen-kirjasto-219-minun-kansani-minun-rakkaani","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-219-minun-kansani-minun-rakkaani\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #219: Minun kansani, minun rakkaani"},"content":{"rendered":"\n<p>Toni Morrison romaanin <em>Minun kansani, minun rakkaani<\/em> \u00e4\u00e4rell\u00e4 p\u00e4\u00e4see miellytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla pohtimaan, kenen tarinasta onkaan kysymys. Pohjalla on itse asiassa tositarina, mutta sille ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse antaa pohdinnoissa mit\u00e4\u00e4n osaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskushenkil\u00f6n\u00e4 on ainakin aluksi entinen orjanainen Sethe. Orjuus tietenkin leimaa h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 monella tavalla: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kaltoinkohtelun fyysisin\u00e4 merkkein\u00e4, toisaalta henkisin\u00e4 arpina siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n tappoi pienen tytt\u00f6ns\u00e4 pel\u00e4tess\u00e4\u00e4n heid\u00e4n joutuvan orjiksi taas ja uskoo nyt tyt\u00f6n hengen kummittelevan heid\u00e4n talossaan. <em>Minun kansani, minun rakkaani<\/em> vaikuttaa n\u00e4in tarinalta traumatisoituneesta naisesta mutta my\u00f6s kokonaisesta kaltoinkohdellusta ja riistetyst\u00e4 kansakunnasta &#8211; mustista orjista, joille ei annettu edes mahdollisuutta el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Sethen luokse saapuu Paul D, joka oli orjana samassa paikassa kuin nainen. N\u00e4in tarinasta tulee ainakin osaksi heid\u00e4n yhteisens\u00e4. Osaksi jaettu menneisyys yhtyy osaksi jaettuun nykyisyyteen ja tarkoittaa jotakin kenties jaetun tulevaisuudenkin kannalta. Mutta jos romaani on my\u00f6s orjuutetun kansan tarinaa, niin mit\u00e4 voisi tarkoittaa se, ett\u00e4 Paul D haluaisi lapsen mutta Sethe ep\u00e4r\u00f6i kovin?<\/p>\n\n\n\n<p>Jos tarinan haluaa lukea niin, siin\u00e4 on jatkuva yliluonnollinen elementti.  Alkuteokselle otsikon antanut hahmo, joka kutsuu itse\u00e4\u00e4n Rakastetuksi, saapuu kuin tyhj\u00e4st\u00e4 Sethen ja Paul D:n luokse viimeksi mainitun karkottaessa Sethen tappaman lapsen haamun. Sethe alkaa uskoa, ett\u00e4 Rakastettu todella on h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4, ja toimii kuin yritt\u00e4isi hyvitt\u00e4\u00e4 kaiken. Lopulta h\u00e4n kuitenkin hukkaa itsens\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 Sethe ei voinut kuin p\u00e4\u00e4ty\u00e4 umpikujaan &#8211; ja j\u00e4lleen voi kysy\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa jos tarina on my\u00f6s orjuutetun kansan tarina.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun tarinaa miettii j\u00e4lkeenp\u00e4in, yksil\u00f6ist\u00e4 se oli Denverin eli Sethen yh\u00e4 elossa olevan teini-ik\u00e4isen tytt\u00e4ren tarina. Denverin tarina kuitenkin kerrottiin kuin muiden kohtauksissa ja muiden tarinoiden v\u00e4leiss\u00e4. Denver on ik\u00e4\u00e4n kuin v\u00e4h\u00e4n syrj\u00e4ss\u00e4 kaikesta, mutta romaanin lopussa h\u00e4n on oikeastaan ainoa, joka s\u00e4ilytti tai l\u00f6ysi oman itsens\u00e4 ja pystyi antamaan muille jotain sellaista, mit\u00e4 he oikeasti tarvitsisivat. Kaiken kaltoinkohtelun, trauman ja murheen varjosta kykeni nousemaan joku aloittamaan omaa tarinaansa, joka ehk\u00e4 varsinaisesti kerrottaisiin vasta my\u00f6hemmin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Toni Morrison romaanin Minun kansani, minun rakkaani \u00e4\u00e4rell\u00e4 p\u00e4\u00e4see miellytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla pohtimaan, kenen tarinasta onkaan kysymys. Pohjalla on itse asiassa tositarina, mutta sille ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse antaa pohdinnoissa mit\u00e4\u00e4n osaa. Keskushenkil\u00f6n\u00e4 on ainakin aluksi entinen orjanainen Sethe. Orjuus tietenkin leimaa &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-219-minun-kansani-minun-rakkaani\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[6,754,755,456],"class_list":["post-935","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-keltainen-kirjasto","tag-minun-kansani-minun-rakkaani","tag-orjuus","tag-toni-morrison"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/935","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=935"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/935\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":936,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/935\/revisions\/936"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=935"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=935"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=935"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}