{"id":952,"date":"2022-11-18T18:00:00","date_gmt":"2022-11-18T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=952"},"modified":"2022-06-05T17:50:34","modified_gmt":"2022-06-05T14:50:34","slug":"keltainen-kirjasto-224-menneen-maailman-maalari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-224-menneen-maailman-maalari\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #224: Menneen maailman maalari"},"content":{"rendered":"\n<p>Kazuo Ishiguron <em>Menneen maailman maalari<\/em> on ainakin osittain kertomus siit\u00e4, kuinka ihminen alkaa kertoa itselleen ja muille tarinaa itsest\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 h\u00e4n lopulta todella el\u00e4\u00e4 tarinaansa.<\/p>\n\n\n\n<p>Alkuteoksen &#8211; kyll\u00e4, se on englanniksi &#8211; nimi <em>An artist of the floating world<\/em> ei v\u00e4lit\u00e4 ainakaan samaa kaksoismerkityst\u00e4 kuin k\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Suomeksi p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n rooli menneen maailman maalarina voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kahdella tavalla: Masuji Ono on maalari, joka teki teoksensa jo v\u00e4istyneess\u00e4 kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, ja h\u00e4n rakentaa osin kuvitteellista aineksista ja omista tulkinnoistaan menneisyytt\u00e4\u00e4n selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ono katsoo, ett\u00e4 toisen maailmansodan j\u00e4lkeen h\u00e4nen imperialistista Japania tukeva tuotantonsa kuuluu toiseen aikaan ja ett\u00e4 h\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti syrj\u00e4ss\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n taidemaailmasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Onon tytt\u00e4ren on ollut vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4 naimisiin. Ono on huolissaan &#8211; tai olettaa &#8211; ett\u00e4 se johtuu osin Onon menneisyydest\u00e4 ja siin\u00e4 tehdyist\u00e4 virheist\u00e4. H\u00e4n alkaa tavata t\u00e4rkeit\u00e4 hahmoja menneisyydest\u00e4\u00e4n varmistaakseen, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t puhuisi tekeill\u00e4 olevaa avioliittoa vastaan. Syyst\u00e4 tai syytt\u00e4 h\u00e4n arvelee, ett\u00e4 mahdollisen puolison perhe kaivaa esiin Onon el\u00e4m\u00e4ntarinan ep\u00e4onnistumisia ja arveluttavia k\u00e4\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Muistin muuttuvaisen luonteen ja japanilaisen kohteliaisuuskulttuurin &#8211; ja ehk\u00e4 toisen maailmansodan l\u00e4heisyyden vuoksi &#8211; on kuitenkin todella vaikea sanoa, mit\u00e4 on todella tapahtunut milloinkin. Kerronassa toistuvat monta kertaa t\u00e4llaiset jaksot:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\"><p>On tietenkin mahdollista, ett\u00e4 Mori-san ei k\u00e4ytt\u00e4nyt juuri noita sanoja. un nyt asiaa oikein ajattelen, ilmaisut kuulostavat pikemminkin niilt\u00e4 puheilta, joita min\u00e4 itse pidin oppilailleni pienen ryypiskelyn j\u00e4lkeen Migi-Hidarissa. [&#8230;] Mutta toisaalta, kuten jo sanoin, monet niist\u00e4 sanonnoista ja ilmaisuista, jotka sittemmin olivat minulle luonteenomaisimpia, min\u00e4 itse asiassa perin Mori-sanilta, joten on aivan mahdollista, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 olivat juuri ne sanat joita opettajani k\u00e4ytti sin\u00e4 iltana, ja ne painuivat mieleeni sen johdosta ett\u00e4 ne tekiv\u00e4t minuun silloin niin voimakkaan vaikutuksen.<\/p><cite>(suom. Helene B\u00fctzow)<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>Mutta riippumatta siit\u00e4, mit\u00e4 on todella tapahtunut ja mink\u00e4 vuoksi Ono on syrj\u00e4ss\u00e4 taidemaailmasta, h\u00e4nen on elett\u00e4v\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 tarinaansa, koska olipa muisti ep\u00e4tarkka tai ei muutakaan h\u00e4nell\u00e4 ei ole. Sijoittamalla itsens\u00e4 menneen maailman maalariksi h\u00e4n kykenee suunnistamaan nykyp\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman asemansa siin\u00e4. Lukijakaan ei saa tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 h\u00e4nen on syyt\u00e4 olla pahoillaan ja mit\u00e4 kaikkea on tai ole ole tapahtunut, sill\u00e4 muut henkil\u00f6t ovat enimm\u00e4kseen kovin hienovaraisia. Mutta jollakin tavalla Masuji Onin sis\u00e4inen tarina on ensisijainen siihen n\u00e4hden, mit\u00e4 kaikkea h\u00e4nen ulkopuolellaan tapahtuu tai tapahtui.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kazuo Ishiguron Menneen maailman maalari on ainakin osittain kertomus siit\u00e4, kuinka ihminen alkaa kertoa itselleen ja muille tarinaa itsest\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 h\u00e4n lopulta todella el\u00e4\u00e4 tarinaansa. Alkuteoksen &#8211; kyll\u00e4, se on englanniksi &#8211; nimi An artist of the floating world &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-224-menneen-maailman-maalari\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[780,6,781],"class_list":["post-952","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-kazuo-ishiguro","tag-keltainen-kirjasto","tag-menneen-maailman-maalari"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/952","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=952"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/952\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":954,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/952\/revisions\/954"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=952"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=952"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=952"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}