{"id":965,"date":"2023-01-06T18:00:00","date_gmt":"2023-01-06T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=965"},"modified":"2023-05-06T21:08:28","modified_gmt":"2023-05-06T18:08:28","slug":"keltainen-kirjasto-228-miramar","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/keltainen-kirjasto\/keltainen-kirjasto-228-miramar\/","title":{"rendered":"Keltainen kirjasto #228: Miramar"},"content":{"rendered":"\n

Tarinoissa on henkil\u00f6it\u00e4. Heid\u00e4n merkityksens\u00e4 ja roolinsa ovat erilaisia. Joku akateemisesti asiaan paneutunut osaisi kuvata t\u00e4t\u00e4 teemaa tarkemmin ja paremmin, mutta minulla tulee mieleen jako p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ihin ja sivuhenkil\u00f6ihin. N\u00e4iden lis\u00e4ksi on kertojahenkil\u00f6n rooli, ja kertoja ei ole aina p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 – n\u00e4in k\u00e4vi ainakin Alice B. Toklasin omael\u00e4m\u00e4kerta<\/a><\/em> -nimisess\u00e4 romaanissa, joka ei siis ole nimens\u00e4 henkil\u00f6n omael\u00e4m\u00e4kerta. Lis\u00e4ksi olen varmasti usein k\u00e4ytt\u00e4nyt termi\u00e4 ”keskushenkil\u00f6”, vaikka en olekaan ihan varma kuinka sellainen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ja erottaa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Naguib Mahfouzin Miramar<\/em>-romaanin nimi tulee Miramar-t\u00e4ysihoitolasta, joka on tarinan keskeisten tapahtumien paikka. T\u00e4ysihoitolassa ovat hahmot, jotka saavat vuorollaan kertojahenkil\u00f6n roolin. Jokainen heist\u00e4 on mies hieman eri asemassa Egyptin vallankumouksen laineissa.<\/p>\n\n\n\n

Kukin heist\u00e4 on oman tarinansa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6, mutta onko kukaan Miramarin<\/em> p\u00e4\u00e4- tai keskushenkil\u00f6? Itse hoitola Miramar ei ole sellainen paikka, ett\u00e4 se tuntuisi keskushenkil\u00f6lt\u00e4 – se on vain milj\u00f6\u00f6, toisin kuin vaikkapa Drina-joen silta<\/a>. Egyptin taloudellista, poliittista ja aatteellista historiaa tuntevat voisivat toki arvioida sit\u00e4kin, onko yksik\u00e4\u00e4n kertojahenkil\u00f6ist\u00e4 oikeastaan t\u00e4rke\u00e4 persoonana, vai onko heid\u00e4n roolinsa l\u00e4hinn\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 Egyptin tietyn ajankohdan mullistuksia ja erilaisissa sosioekononomisissa asemissa olevien ryhmien toimintaa niiden aikana.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4t\u00e4 tarinaa lukiessani suhtauduin kuitenkin kertojahenkil\u00f6ihin varsinaisina hahmoina, joilla on oma yksil\u00f6psykologiansa. Kukaan heist\u00e4 ei kuitenkaan ole tarinan varsinainen keskus tai keskushenkil\u00f6. Voi olla, ett\u00e4 keskus on tuo Egyptin levottomuus, mutta keskushenkil\u00f6 on Miramar-t\u00e4ysihoitolan sis\u00e4kk\u00f6 Zuhra.<\/p>\n\n\n\n

Zuhra ei saa suunvuoroa niin, ett\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4sisi itse kertojaksi. Sen sijaan moni arvelu ja tapahtuma kiinnittyy h\u00e4neen ja heijastaa kertojahenkil\u00f6ist\u00e4 jotakin lukijalle. Kertojahenkil\u00f6iden tarinan taustalla menee Zuhran tarina kotikyl\u00e4st\u00e4 pakenemisiin, rakkauksineen ja opiskelupyrkimyksineen. Zuhran tarina on siten johdonmukainen eri kertojahenkil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4, ett\u00e4 se tuntuu v\u00e4littyv\u00e4n rehellisimp\u00e4n\u00e4 – mit\u00e4 ei voi aina sanoa, kun ehk\u00e4 ep\u00e4luotettavat kertoja\u00e4\u00e4net kuvailevat omia tekemisi\u00e4\u00e4n ja motiivejaan.<\/p>\n\n\n\n

Zuhra vaikuttaa tarinan toimijalta, vaikka h\u00e4nen omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n ei kuulla. Kertojahenkil\u00f6t taas eiv\u00e4t vaikuta tarinan toimijoilta, vaikka he ovat \u00e4\u00e4ness\u00e4 koko ajan. Tarinan keskus taitaa siis olla Zuhra.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tarinoissa on henkil\u00f6it\u00e4. Heid\u00e4n merkityksens\u00e4 ja roolinsa ovat erilaisia. Joku akateemisesti asiaan paneutunut osaisi kuvata t\u00e4t\u00e4 teemaa tarkemmin ja paremmin, mutta minulla tulee mieleen jako p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ihin ja sivuhenkil\u00f6ihin. N\u00e4iden lis\u00e4ksi on kertojahenkil\u00f6n rooli, ja kertoja ei ole aina p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 – … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[6,790,840],"class_list":["post-965","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keltainen-kirjasto","tag-keltainen-kirjasto","tag-miramar","tag-naguib-mahfouz"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/965","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=965"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/965\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":966,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/965\/revisions\/966"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=965"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=965"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=965"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}