{"id":998,"date":"2023-10-13T18:00:00","date_gmt":"2023-10-13T15:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/?p=998"},"modified":"2023-07-17T15:58:51","modified_gmt":"2023-07-17T12:58:51","slug":"jemisin-obeliskiportti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/tieteiskirjallisuus\/jemisin-obeliskiportti\/","title":{"rendered":"Jemisin: Obeliskiportti"},"content":{"rendered":"\n<p>Mit\u00e4 tarkoittaa, kun sanotaan ett\u00e4 jossakin tarinassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n jotakin asiaa? T\u00e4t\u00e4 mietin lukiessani Vesa Sis\u00e4t\u00f6n arviota N. K. Jemisinin &#8221;Murtunut maailma&#8221; -trilogian toisesta osasta eli <em>Obeliskiportista<\/em>. Vesa kirjoittaa n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Romaani kysyy, miss\u00e4 kulkevat ihmisyyden rajat. Jos el\u00e4\u00e4 vuosituhansien ajan el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka ei muistuta juuri mill\u00e4\u00e4n tavalla tavanomaista inhimillist\u00e4 kokemusta, voiko silti olla ihminen? Ent\u00e4 jos tuntee itsens\u00e4 ihmiseksi, vaikka muut ovat toista mielt\u00e4?<\/p>\n<cite><a href=\"https:\/\/tahtivaeltajablogi.com\/2022\/06\/29\/kirjat-n-k-jemisin-obeliskiportti\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Vesa Sis\u00e4tt\u00f6, T\u00e4htivaeltajablogi<\/a><\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n<p>En miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 v\u00e4it\u00e4, etteik\u00f6 romaanissa t\u00e4t\u00e4 kysytt\u00e4isi tai ett\u00e4 Vesa olisi v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Olen ehk\u00e4 vain vuosien varrella itse ajautunut eri tekstilajien lukemisessa siihen, ett\u00e4 suurimmasta osasta romaaneja minun on v\u00e4h\u00e4n vaikea sanoa, ett\u00e4 ne k\u00e4sittelisiv\u00e4 tai kysyisiv\u00e4t jotakin. Ehk\u00e4 ne antavat lukijalle materiaalia, jonka varassa mietti\u00e4 teemaa tai jopa esitt\u00e4\u00e4 kysymys, mutta kuka tai mik\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in on varsinainen tekij\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Saattaa olla, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n lukemastani tekstist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti suurin osa on tutkimusartikkeleita &#8211; tai opiskelijoiden tuottamia oppimisteht\u00e4vi\u00e4, mutta ei menn\u00e4 niihin. Tutkimusartikkeleissa tuodaan alussa varsin selv\u00e4sti esille, mit\u00e4 ne k\u00e4sittelev\u00e4t, ja t\u00e4t\u00e4 toistetaan viimeist\u00e4\u00e4n pohdinnassa monta kertaa. Niiss\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n melko selke\u00e4sti aukikirjoitettuja tutkimuskysymyksi\u00e4 ja niihin annetaan ainakin osittainen vastaus lopuksi.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 useimmat fiktiiviset tarinat eiv\u00e4t toimi n\u00e4in. Ensimm\u00e4isess\u00e4 luvussa ei kai koskaan selv\u00e4sti linjata, mit\u00e4 inhimillisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 teemaa edess\u00e4 olevassa teoksessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja millaisia kysymyksi\u00e4 siin\u00e4 aiotaan lukijalta ja maailmalta kysy\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ei kerrota &#8211; ne ilmenev\u00e4t kerronnassa, jos ovat ilmet\u00e4kseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Ja kun ollaan rehellisi\u00e4, niin tuskinpa l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikissa tarinoissa &#8221;k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n&#8221; jotain. Joskus &#8211; aika useinkin, luulen &#8211; tarina on vain tarina, joskaan tuossa vain-sanassa ei nyt ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Itse <em>Obeliskiportista:<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Trilogian edellist\u00e4 osaa eli <em>Viidett\u00e4 vuodenaikaa <\/em>lukiessa mietin, jatkuuko maailman rakentaminen seuraavassakin osassa vai onko lukijan yh\u00e4 pinnistelt\u00e4v\u00e4 tarkkaavaisena. Tiet\u00e4\u00e4k\u00f6 lukija nyt toisen osan edetess\u00e4, mik\u00e4 on maailman status quo ja mik\u00e4 puolestaan on uutta ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4? Tarkkaavaisuutta vaaditaan yh\u00e4, sill\u00e4 vaikka maailman peruspalikat onkin jo esitelty, ne muuttuvat ja syventyv\u00e4t. Se on varmaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tarinan etenemisen vuoksi: t\u00e4ss\u00e4 osassa kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti kootaan armeijoita viimeisen osan lopputaisteluja varten. K\u00e4sitell\u00e4\u00e4nk\u00f6 samalla joitakin teemoja tai kysyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 kysymyksi? Mahdollisesti &#8211; mutta ei samalla tavalla kuin hiljattain lukemassani meta-analyysien systemaattisessa katsauksessa. Vastaako <em>Obeliskiportti<\/em> joihin ehk\u00e4 esitt\u00e4miins\u00e4 kysymyksiin? Onneksi ei &#8211; ainakaan samalla tavalla kuin tutkimusartikkelit pyrkiv\u00e4t vastaamaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mit\u00e4 tarkoittaa, kun sanotaan ett\u00e4 jossakin tarinassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n jotakin asiaa? T\u00e4t\u00e4 mietin lukiessani Vesa Sis\u00e4t\u00f6n arviota N. K. Jemisinin &#8221;Murtunut maailma&#8221; -trilogian toisesta osasta eli Obeliskiportista. Vesa kirjoittaa n\u00e4in: Romaani kysyy, miss\u00e4 kulkevat ihmisyyden rajat. Jos el\u00e4\u00e4 vuosituhansien ajan el\u00e4m\u00e4\u00e4, &hellip; <a href=\"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/tieteiskirjallisuus\/jemisin-obeliskiportti\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[22],"tags":[799,801,802,814,800],"class_list":["post-998","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tieteiskirjallisuus","tag-murtunut-maailma","tag-n-k-jemisin-2","tag-nora-keita-jemisin","tag-obeliskiportti","tag-viides-vuodenaika"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/998","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=998"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/998\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":999,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/998\/revisions\/999"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=998"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=998"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.petrikarkkola.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=998"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}