Kenelle tarina kerrotaan ja kuinka se vaikuttaa lukukokemukseen? Tätä aloin hiljalleen miettiä lukiessani Antonio Tabucchin pienoisromaani Kertoo Pereira. Tämä ei johtunut kirjan nimestä – niihin kiinnitän huomiota varsin vaihtelevasti – vaan huomasin, että usein tarinan kulkiessa todettiin Pereiran kertovan.
”Pereira kertoo, että seuraava aamuna herätessään…”
”Mutta ei ollut ketään, jolle puhua, ja niinpä hän päätti keskustella vaimonsa kuvan kanssa kuin olisi taas kotona. Ja niin hän kertoi tehneensäkin.”
”Hän jatkoi Bernanosin romaanin ensimmäistä lukua ja otti tällä kertaa puhelimen irti, kertoo Pereira.”
Tarinan päähenkilö kertoo sinänsä arkisista asioista mutta tietenkin myös jännitteisistä tapahtumista, jotka luovat tarinalle tarpeellisen konfliktin. Mutta kenelle Pereira kertoo ja miksi? Tarinassa ei esiinny sellaista kirjuria, joka olisi esitellyt itsensä lukijalle ja todennut kirjaavansa ylös Pereiran selontekoa.
Tämä kiinnittää huomion vain, koska Pereiran kerrotaan kertovan. Tavallisestihan Pereira tai joku muu vain kertoo tai Pereirasta kerrotaan. Kun tämä sanotaan suoraan, rikotaan joitakin oletuksia.
Ei Pereira näitä itsellekään kerro, eikä vaimonsa kuvalle. Tarinan tapahtumien vuoksi mietin, että ehkä hän kertoo näitä poliisille tai asianajajalle. Tulkinta – olipa se mikä vain – antaa tarinan lukemiselle kehyksen, joka ainakin minun tapauksessani saa aavistelemaan jotain tarinan loppuratkaisusta.
Jälkisanoissa kirjailija astuu esiin ja paljastaa, että hänelle Pereira asioita kertoikin. Samalla Pereira paljastuu romaanin henkilöksi.
Maisteri Pereira kävi luonani ensimmäisen kerran eräänä syyskuun iltana vuonna 1992. Tuolloin hänen nimensä ei vielä ollut Pereira, hänellä ei ollut tarkkoja piirteitä, hän oli hivenen epämääräinen, häälyvä ja väistyvä, mutta hän halusi jo päästä kirjaan. Hän oli vain henkilö etsimässä tekijää.
Täytyy myöntää, että jään miettimään, mitä tämä – ja se, että Pereiran muistutetaan kertovan – antaa tarinalle. Se luo teokseen metatason, mutta itse tarina ei kerro tarinanan kirjoittamisesta, romaanihenkilön luomisesta tai romaanihenkilönä olemisesta. Siitä huolimatta, että Pereiron kerrotaan kertovan, tämä tarina ei oikeasti tunnu olevan Pereiran kertomisesta vaan ihan Pereirasta.
(Lainausten käännökset: Liisa Ryömä)