-
Viimeisimmät artikkelit
Viimeisimmät kommentit
- Tope: Leavings-tarinoita: Miranda
- Petri Karkkola: Leavings-tarinoita: Miranda
- Petri Karkkola: Liu: Kuolema on ikuinen
- Raparperi: Leavings-tarinoita: Miranda
- Rauno Sainio: Liu: Kuolema on ikuinen
Arkistot
- lokakuu 2024
- syyskuu 2024
- elokuu 2024
- heinäkuu 2024
- kesäkuu 2024
- toukokuu 2024
- huhtikuu 2024
- maaliskuu 2024
- helmikuu 2024
- tammikuu 2024
- joulukuu 2023
- marraskuu 2023
- lokakuu 2023
- syyskuu 2023
- elokuu 2023
- heinäkuu 2023
- kesäkuu 2023
- toukokuu 2023
- huhtikuu 2023
- maaliskuu 2023
- helmikuu 2023
- tammikuu 2023
- joulukuu 2022
- marraskuu 2022
- lokakuu 2022
- syyskuu 2022
- elokuu 2022
- heinäkuu 2022
- kesäkuu 2022
- toukokuu 2022
- huhtikuu 2022
- maaliskuu 2022
- helmikuu 2022
- tammikuu 2022
- joulukuu 2021
- marraskuu 2021
- lokakuu 2021
- syyskuu 2021
- elokuu 2021
- heinäkuu 2021
- kesäkuu 2021
- toukokuu 2021
- huhtikuu 2021
- maaliskuu 2021
- helmikuu 2021
- tammikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- lokakuu 2020
- syyskuu 2020
- elokuu 2020
- heinäkuu 2020
- kesäkuu 2020
- toukokuu 2020
- huhtikuu 2020
- maaliskuu 2020
- helmikuu 2020
- tammikuu 2020
- joulukuu 2019
- marraskuu 2019
- lokakuu 2019
- syyskuu 2019
- elokuu 2019
- heinäkuu 2019
- kesäkuu 2019
- toukokuu 2019
- huhtikuu 2019
- maaliskuu 2019
- helmikuu 2019
- tammikuu 2019
- joulukuu 2018
- marraskuu 2018
- lokakuu 2018
- syyskuu 2018
- elokuu 2018
- heinäkuu 2018
- kesäkuu 2018
- toukokuu 2018
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- marraskuu 2017
- lokakuu 2017
- syyskuu 2017
- elokuu 2017
- heinäkuu 2017
- kesäkuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- helmikuu 2017
- tammikuu 2017
Kategoriat
Meta
Kuukausittainen arkisto:huhtikuu 2018
Keltainen kirjasto #76: Niin kauas kuin yötä riittää
Tässä tarinassa on tapahtumia. Onko siinä keskushenkilöä? On selvää, että minämuotoinen kertoja on. Tällä ei kuitenkaan vaikuta olevana mainittavaa persoonallisuutta tai sisäistä elämää. Kiinnostavaa on se, että tämä tuskin on kirjoittajan huonoutta. No se nyt on pientä!…” minä vastasin, ja … Lue loppuun
Kategoriat: Keltainen kirjasto
Avainsanoina Keltainen kirjasto, Louis-Ferdinand Celine, Niin kauas kuin yötä riittää
Jätä kommentti
Keltainen kirjasto #75: Valhe
Alberto Moravian romaani Valhe yllättää pienillä meta-elementeillä. Toki se on kaukana esimerkiksi Italo Calvinon Jos talviyönä matkamies -teoksesta – se on vähemmän ärsyttyvä ja siksi vähemmän kiinnostava – mutta kuitenkin vaihtelua tähän saakka tuntemaani Moravian tapaan kirjoittaa. Prologin mukaan kertoja … Lue loppuun
Kategoriat: Keltainen kirjasto
Avainsanoina Alberto Moravia, Italo Calvino, Jos talviyönä matkamies, Keltainen kirjasto, Valhe
Jätä kommentti
Michael Moorcock: Ilmojen sotaherra
Vaihtoehtohistorioiden mielenkiintoisuus on niiden suhteessa tapahtuneeseen historiaan ja tietenkin siihen, kuinka lukija historiaa tuntee. Täysin vieraan maan, kulttuurin tai aikakauden vaihtoehtohistoriaa voinee lukea tarinan elementeistä riippuen historiallisena romaanina tai silkkana fantasiana. Budapestin Kauhujen museossa käydessäni mietin, kuinka Suomen ja Unkarin … Lue loppuun
Kategoriat: tieteiskirjallisuus
Avainsanoina Ilmojen sotaherra, Kauhujen museo, Michael Moorcock, vaihtoehtohistoria
Jätä kommentti
Keltainen kirjasto #74: Näyttelijät
Kirjallisuudessa tunnetaan epäluotettavan kertojan tekniikka. Graham Greenen romaani Näyttelijät on täynnä epäluotettavia, petollisia ja valehtelevia hahmoja. Kertoja tekisi mieli tuomita samanlaiseksi, sillä kai seura tekee kaltaisekseen tai vakka valitsee kantensa. Keskeisistä henkilöistä ainoastaan entinen presidenttiehdokas, kasvissyöjä ja tasa-arvoaktivisti herra Smith … Lue loppuun
Kategoriat: Keltainen kirjasto
Avainsanoina Graham Greene, Keltainen kirjasto, Näyttelijät
Jätä kommentti