Kuukausittainen arkisto:kesäkuu 2024

Keltainen kirjasto #277: Taivaanranta

Antonio Tabucchin pienoisromaani Taivaanranta on siinä mielessä murhamysteeri, että siinä on tapahtunut murha, jonka tekijä ja motiivi ovat ainakin aluksi hämärän peitossa. No, ovat ne sitä myös tarinan lopussa, mutta ei Taivaanranta toisaalta alkunsa jälkeen ole varsinainen murhamysteeri. Murhamysteerihän yleensä … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #276: Sirkuksen poika

John Irvingin Sirkuksen poika vaikuttaa tarinoiden sekamelskalta. Se alkaa intensiivisesti – eikä mitenkään Irvingille yllättävästi – kuvailemalla päähenkilön vahingossa sattunutta kohtaamista erään häpykummun kanssa. Sen jälkeen kuvataan hänen tavoitettaan selvittää lyhytkasvuisuuden syitä, mutta tämä tieteellinen päämäärä jää enimmäkseen sivuun palatakseen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , | Jätä kommentti

El-Mohtar ja Gladstone: Tällä tavalla hävitään aikasota

Aikamatkatarinat ovat vaikeita. Jos tarinan maailmassa ajassa matkaaminen on mahdollista, periaatteessa kaikki on mahdollista. Aikamatkailu voi hajottaa tapahtumien totutun etenemisen – ja sen pitääkin tehdä niin, jos aikamatkailun avulla aiotaan kertoa tarina. Samalla kuitenkin aikamatkailu tarvitsee säännöt, jotta tarina olisi … Lue loppuun

Kategoriat: tieteiskirjallisuus | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #275: Obabakoak

Bernardo Atxagan Obabakoak jäi minulle varsin hämäräksi tarinaksi ja tarinoiksi. On täysin mahdollista, että minun olisi kannattanut lukea se toisenkin kerran, ellei jopa kolmannen. Tämän blogin kantava ajatushan on, että ”kyse on tarinoista”, ja sen verran minulle kuitenkin selvisi, että … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti