Avainsana-arkisto: John Irving

Keltainen kirjasto #333: Neljäs käsi

Jos John Irvingin Neljättä kättä olisi paisutettu pari sataa sivua päähenkilön vanhempien ja isovanhempien tarinoilla, sisäoppilaitoksella ja painilla, en voisi olla pitämättä sitä Irvingin kirjojen parodiana. Nytkin se on hilkulla – mietin oikeasti ensimmäisen sadan sivun aikana, kirjoittaako Irving jonkinlaisellaoman … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #311: Leski vuoden verran

John Irvingin romaani Leski vuoden verran sisältää hirmuisesti tarinaa tavalla tai toisella. Jokainen keskeinen hahmo on kirjailija. Heidän elämäntarinansa ovat osin yhteisiä, osin arvoituksia toisilleen. He kirjoittavat kirjoja, joissa ovat vaihtelevasti kiinni elämäntarinoissaan. Irving kasaa heti alussa massiivisen määrän tarinoita … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #301: Velho mieheksi

Neljäs sataluku alkaa Robertson Daviesin romaanilla Velho mieheksi. Se on tarina, joka on melkein tarina parantavista tarinoista tai elämäntarinan ymmärtämisesta parantamisen välineenä, mutta ei lopulta kuitenkaan. Suurimman osan viidestäsadasta sivustaan Velho mieheksi etenee kuin mikäkin John Irvingin teos, vaikka ei … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #298: Isoäitini tarina

Tadeusz Konwickin Isoäitini tarina on hänen toinen teoksensa Keltaisessa kirjastossa. Ensimmäinen eli Pieni ilmestyskirja oli todella mielenkiintoinen kokemus. Siksi kävin mielenkiinnolla myös Isoäitini tarinan äärelle. Mutta koska romaaneiksi kirjoitetut elämäkerrat ja mahdollisimman ”realistiset” teokset Tulisiko tämä todella olemaan kirjoittajan todellisen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Pitkät ja lyhyet romaanit

Kuten kerroin, olen sitä mieltä, että pitkien romaanien pitäisi olla erityisen hyviä. Vähimmäisvaatimus on se, että pitkät romaanit eivät olisi ainakaan huonoja. Keskinkertaiseen pitkään romaaniin käytetyllä vaivalla lukisi kuitenkin vaikka pari keskinkertaista maltillisemman mittaista romaania. Tuotoksen ja panoksen suhdetta täytyy … Lue loppuun

Kategoriat: sekalaista | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #276: Sirkuksen poika

John Irvingin Sirkuksen poika vaikuttaa tarinoiden sekamelskalta. Se alkaa intensiivisesti – eikä mitenkään Irvingille yllättävästi – kuvailemalla päähenkilön vahingossa sattunutta kohtaamista erään häpykummun kanssa. Sen jälkeen kuvataan hänen tavoitettaan selvittää lyhytkasvuisuuden syitä, mutta tämä tieteellinen päämäärä jää enimmäkseen sivuun palatakseen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #255: Vesimies

John Irvingin Vesimies tuntuu kirjoittajan myöhempien romaanien harjoitelmalta. Käänteet eivät ole aivan yhtä rajuja ja henkilöiden sukujen taustoja ei käydä läpi niin yksityiskohtaisesti kuin myöhemmissä Irvingin tunnetuimmissa teoksissa. Näin jälkikäteen arvioituna hänet useimmilla lukijoille tutuin tyylinsä on tunnistettavissa mutta ei … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #231: Ystäväni Owen Meany

Olen tuskaillut John Irvingin kanssa. Hänen kirjansa ovat pitkiä. En pelkää kirjojen pituutta sinänsä. Hienoimpien lukukokemusteni joukkoon kuuluvat esimerkiksi Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus ja Ihmiskunnan viholliset, joita ei voi mainita lyhyiksi. Will Selfin Suuret apinat tuntui liian lyhyeltä, vaikka oli … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Toiset sata: Mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia

Lukuhaasteiden tai tällaisten systemaattisten urakoiden kuten Keltaisen kirjaston projektini ehkä paras puoli on siinä, että tulee luettua sellaista, mitä ei muuten lukisi vaikka kannattaisi. Siinä on samaa kuin mistä pidin ravintoloissa kun sellaisissa vielä kävi ennen maailmanlaajuista pandemiaa: valitsi vain … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto 193: Oman elämänsä sankari

John Irving kirjoittaa tarinoidensa henkilöille varsin seikkaperäisiä henkilöhistorioita – ja usein lähtee heidän vanhemmistaan. Oman elämänsä sankarissa aborttilääkäri Wilbur Larch puolestaan kirjoittaa orpopoika Homer Wellsin elämän valmiiksi etukäteen, vaikka Homer luulee elävänsä omaa elämäänsä. Väitän, että Oman elämänsä sankarin tarina … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti