Aihearkisto: Keltainen kirjasto

Keltainen kirjasto #342: Illuusioiden kirja

Elämäntarinahan ei ole mikään yksiselitteinen juttu. Se ei ole vain henkilöhistoria, ei vain ansioluettelo tai mikään muukaan näennäisen objektiivinen kronologinen lista. Elämäntarina – olipa se kerrottu itselle eli syntynyt omassa päässä tai luotu muita varten ellei jopa muiden tulkitsemana – … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #341: Kellyn kopla

Peter Careyn Kellyn koplan ensimmäisessä luvussa kuvataan päähenkilö Ned Kellyn pakomatkan viimeiset hetket. Näiden aikana poliisit ovat tappaneet pakenevan lainsuojattoman toverit ja tulittavat nyt tätä haarniskoitua karkulaista. Kun tarina alkaa näin – eli sen loppu on tiedossa – lienee selvää, … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto 339: Herran armo

Kuinka paljon kieli tekeekään tarinaa? Sellaista mietin etenkin Kerstin Ekmanin Herran armon alkupuolella. Kuulettako, sanoi Mickel. Väylä se sanelee omaa nimeäs.Ei piruvie, ei se ves sano Krokå, vastusti Nils Annersa.Ei sano. Hän kuiskuttaa jothai muuta.Ja tosiaan, kun on näin hiljaista … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #338: Isäni seurakuntaa

Tässähän ei ole tarinaa. Se on yllättävää, sillä Isaac Bashevis Singerin kokoelma Isäni seurakuntaa kuitenkin sisältää kymmeniä novelleja. Niissäkään ei ole erityisesti tarinaa. Ei, liioittelin. Kun kokoelman loppupuolella ensimmäinen maailmansota rikkoo myös kuvatun juutalaisyhteisön arjen. Tällöin teoksessa on oikeastaan ensimmäisen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #337: Ravelstein

Mikä suhde on tarinan hahmoilla ja näiden esikuvilla tarinan ulkopuolisessa maailmassa? Saul Bellowin Ravelstein on tarina kertojahenkilön ja Abe Ravelsteinin ystävyydestä. En tiedä, kuinka kuvitteellinen tämä kertojahenkilö on, mutta Abe Ravelsteinin vastine romaanin ulkopuolella on muuan Allan Bloom. Tämä ilmeinen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #336: Timpurinkynä

Manuel Rivasin Timpurinkynässä taitaa olla aikatasoja, mutta ainakin tarinan timpurinkynä läpäisee ne kaikki. Timpurinkynä ei varsinaisesti ole tarina timpurinkynästä. Sillä on historia, se vaihtaa omistajaa, ja sen matkan voi kuvitella jatkuvan senkin jälkeen, kun tarina on päättynyt. En kuitenkaan usko, … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #335: Päistikkaa

Ja jos Tony Churt pystyy sepittämään taululle historian, minä taatusti pystyn sepittämään sille tulevaisuuden. Tämä lause on Michael Fraynin Päistikkaa-romaanin sivulta 116 mutta se kuvaa tarinan keskeistä ideaa: jos sattumalta löytyneellä taululla olisi mielenkiintoinen tarina, se voisi olla todella arvokas. … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #344: Oikea Maisema

Torgny Lindgren loi romaanissaan Kimalaisen mettä jokseenkin omalakiselta pienoismaailmalta tuntuvan miljöön. Nyt sain luettavakseni hänen novellikokoelma Oikea Maisema, ja samankaltaista taiturimaisuutta siinäkin on. Eivät ne ole omia universumeitaan kuten Peter Høegin tarinat. Nämä saattavat välillä hennosti viitata toisiinsa – mutta … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #333: Neljäs käsi

Jos John Irvingin Neljättä kättä olisi paisutettu pari sataa sivua päähenkilön vanhempien ja isovanhempien tarinoilla, sisäoppilaitoksella ja painilla, en voisi olla pitämättä sitä Irvingin kirjojen parodiana. Nytkin se on hilkulla – mietin oikeasti ensimmäisen sadan sivun aikana, kirjoittaako Irving jonkinlaisellaoman … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #332: Esittäjä

Don DeLillon Esittäjä muistuttaa tunnelmaltaan jossain määrin Torgny Lindgrenin Kimalaisen mettä -pienoisromaania. Kummankin miljöössä on lähinnä muista eristäytynyt ihminen ja merkittävä osa tapahtumista on päähenkilön sisäisessä maailmassa. Molemmissa elementtinä on myös tietty omalakisuus: ne irtaantuvat jonkin verran mutta eivät kokonaan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti