Aihearkisto: Keltainen kirjasto

Keltainen kirjasto #295: Sydäneläin

Herta Müllerin romaania Sydäneläin ei ole jaettu lukuihin. Kappaleiden välissä on joskus rivinvaihtoja, joissa voi pitää taukoa lukemisesta jatkaakseen seuraavana päivänä. Sydäneläin kannattaisi kuitenkin varmaan lukea kerralla alusta loppuun. Se ei olisi mitenkään vaikeaa, sillä mittaa on vain noin kaksisataa … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #294: Itsenäisyyspäivä

Richard Fordin romaanissa Itsenäisyyspäivä on ensimmäisen sadan sivun ajan etualalla hidastemponen talon ostaminen. Kaupat siirtyvät taustalle palatakseen myöhemmin huomion kohteeksi. Silti romaani ei ole tarina kiinteistönvälityksestä, vaan – niin, mistä? Olen aikaisemmin kirjoittanut, kuinka Ford on lukemissani teoksissa löytänyt juuri … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #293: Nainen ja apina

En yleensä ennakkoon tutustu lukemiini kirjoihin, mutta saatan jälkikäteen hankkia niistä joitain tietoja. Voisi ajatella, että kirjalla on monta tarinaa – ainakin sen sisältämä tarina mutta myös sen kirjoittamisen historia sekä se, mitä tapahtui kirjan julkaisemisen jälkeen. Yllätyin kovasti siitä, … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #292: Nousee päivä, laskee päivä

Kun olin jonkin aikaa lukenut Isaac Bashevis Singerin Nousee päivä, laskee päivä -romaania, mietin että onpa Saul Bellowilla nyt erilainen ote kuin useimmissa aikaisemmissa romaaneissaan. Syy on tietenkin se, että se tosiaan on Isaac Bashevis Singerin romaani. En edelleenkään tutustu … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #291: Kertoo Pereira

Kenelle tarina kerrotaan ja kuinka se vaikuttaa lukukokemukseen? Tätä aloin hiljalleen miettiä lukiessani Antonio Tabucchin pienoisromaani Kertoo Pereira. Tämä ei johtunut kirjan nimestä – niihin kiinnitän huomiota varsin vaihtelevasti – vaan huomasin, että usein tarinan kulkiessa todettiin Pereiran kertovan. ”Pereira … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjast0 290: Kimalaisen mettä

Kimalaisen mettä on Torgny Lindgrenin ensimmäinen teos Keltaisessa kirjastossa. Se on lyhyt romaani, mutta se on juuri sen mittainen kuin sen tarvitseekin olla. Joskus voi tuntua, että romaanin tarina on vain yksi mahdollinen tarina sen laajemmassa miljöössä. Tietenkin se on … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #289: Sokerikuja

Kuinka paljon voi muuttua kolmen sukupolven aikana? Ilmeisesti kokonainen maailma. Naguib Mahfouzin Kairo-trilogia päättyy Sokerikujan myötä. Millaisen tarinan kertoikaan kolmas romaani ja millaisen koko kolmikko? Ensimmäisen osan lukemisen jälkeen vaikutelmani oli, että teoksessa oli kaksi tarinaa: taustalla uudistuva ja itsenäistyvästä … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #288: Rock Springs

Richard Fordin ensimmäinen teos Keltaisessa kirjastossa eli pienoisromaani Roihu on todella intensiivinen tarina. Sittemmin sarjassa ilmestyi Fordin novellikokoelma Rock Springs ja mietin, kuinka kiihkeän kokonaisuuden äärellä nyt ollaan. Kymmenen novellin kokoelma on kuitenkin todella vähäeleinen. Jokaisessa on tarina – ne … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #287: Julkisia salaisuuksia

Alice Munron kahdeksan novellin kokoelma Julkisia salaisuuksia koostuu kahdeksasta kertomuksesta, jotka tavalla tai toisella pyörivät saman kanadalaiskylän ympärillä. Ne eivät kuitenkaan kunnolla muodosta edes hatarasti yhtenäistä tarinaa. Jokin muukin niitä kuitenkin yhdistää kuin kylä. Useimmissa novelleissa keskeistä on, että jotakin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #286: Yksinäinen

En tiedä, kuinka hyvin tarinoita voi verrata musiikkiin. Musiikissa kuitenkin on varmasti tempo. Se kuvaa esitettävän teoksen nopeutta, ja se voi vaihdella esityksen eri vaiheissa. Tekisi mieli sanoa, että myös kirjoitetussa tarinassa – esimerkiksi romaanissa – voi olla tempo. En … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti