Bruce Chatwinin Patagonia, Patagonia ole ole oikeastaan tarina ollenkaan. Se on matkakertomusmainen romaani, jonka satakunta lyhyttä lukua ovat kukin oma tarinansa.
En oikeastaan tiedä, onko tämä romaani ollenkaan. Ovatko nämä Chatwinin Patagonian-reissun muistiinpanoja, jotka piti julkaista romaanimuodossa kustannussopimuksen tai rahapulan takia?
Olipa asia niin tai näin, se vaikuttaa tarinan etsimiseen ja havaitsemiseen. Jos tätä lukee matkakertomuksena, siitä ei välttämättä hae mitään tiettyä tarinaa: kirjoittajan havainnot ovat kiinnostavia sellaisinaan. Kirjoittamisaikanaan eli 1980-luvulla ne ovat voineet olla mielenkiintoinen ikkuna kohteenseensa. Nythän Patagoniaan luultavasti pääsee kokemaan elävämmin verkossa.
Jos teosta lukee matkakertomuksen sijaan romaanina, sen tarinalta odottaa muuta. Lukija odottaa esimerkiksi sitä, että alussa esitelty muka dinosauruksen jäänne liittyy jollakin tavalla sadan luvun tarinoihin. Lukija saattaisi odottaa myös sitä, että sadan luvun tarinat liittyisivät toisiinsa jollakin temaattisella tasolla: ne ehkä kertoisivat ikään kuin samaa tarinaa, vaikka henkilöt niissä vaihtuisivatkin.
Kun en tiedä, miten tätä tulisi lukea, en tiedä mitä siitä luen. Siinä joko on tarina tai ei ole vähän riippuen siitä, kuinka luen.