Onko Isaac Bashevis Singerin Varjoja Hudsonin yllä tarina sekä henkilöistään sen sisällä että kansakunnasta sen ulkona – siis meidän tosimaailmassamme?
En tiedä, kuinka Singer suhtautui juutalaisiin tai heidän erilaisiin ryhmittymiinsä. En pidä kirjoittajan aikeiden tuntemista välttämättömä minkään tarinan kannalta, vaikka se onkin yksi mahdollinen tulokulma. Vaikka Singerin mielenmaisemaa ei tuntisikaan, hänen kirjoittamiensa hahmojen voi tulkita kertovan näkemyksistä ja ristiriidoista, joita yhteisöissä kirjoittamisajankohtana tavattiin.
Varjoja Hudsonin yllä on täynnä henkilöitä, jotka katuvat valintojaan, kokevat olevansa väärissä paikoissa, ovat kauhistuneita ympäristöstään – niin yhteiskunnasta, yhteisöstään kuin lapsistaankin. He kokevat, että sekä heidän tarinansa että usein koko juutalaisen kansakunnan tarina on mennyt väärin. Yksilö ei yllä ihanteisiinsa ja vieroittaa lapsensakin niistä, ja samalla tämä kuvaa yhteisöäkin. Natsien tekoja ei vähätellä, mutta kriittinen katse tuntuu kohdistuvan usein myös juutalaisiin itseensä – ei itsensä kansanmurhaajina mutta kulttuuristaan luopuvina.
Romaanin tapahtumia voi peilata tosimaailman tapahtumiin. Tarinan tapahtuessa Israelin valtiota ei ollut vielä perustettu, mutta tarinan ulkopuolella se oli ollut olemassa jo vuosikymmeniä. On mielenkiintoinen ajatusleikki, millaisia juuri näiden hahmojen tarinat olisivat olleet, jos se olisi sijoittunut vaikkapa viiden vuoden päähän nyt valitusta ajankohdasta. Olisiko Israelin olemassaolo sellaisena kuin se oli 1950-luvulla antanut henkilöillä eri perspektiivin omaan sekä kansansa menneisyyteen ja tulevaisuuteen?Kerrotut ja koetut elämäntarinathan muuttuvat myös sen mukaan, kuinka kullakin hetkellä elämässä näyttää käyneen.
Useilla Varjoja Hudsonin yllä -romaanin henkilöillä siinä näytti tarinan tapahtuma-aikana käyneen toisin kuin toivoi.