Viidesneljättä runo: Kullervo ottaa siskonsa kyytiinkin

Pari runoa sitten harmittelin, että Kullervon piirteeksi alussa hahmoteltu taipumus epäonnistua töissään melkein yliluonnollisen näyttävällä tavalla oli hävinnyt. Runo 35 ainakin osin tuo tämän taipumuksen takaisin: ei onnistu soutaminen, ei nuotan vetäminen. Epäonnistumiset eivät tosin ole aivan ilmiömäisiä, mutta eivätpä ne kaikki aikaisemminkaan olleet. Hyvä että välillä muistetaan henkilöiden johdonmukaisuus.

Lopulta Kullervo saa tehtäväkseen toimittaa verorahat… johonkin virastoon tai hallitsijalle kai. Tämä on vähän yllättävää, mutta mikään tähän saakka Kalevalan maailmasta kerrottu ei sulje pois sitä, että jonkinlaisia suurempia hallintorakenteita olisi.

Matkalla Kullervo vokottelee kolmea nuorta naista. Kukaan ei lähde hänen rekeensä, ja lopulta hän kaappaa yhden mukaansa.

Tarina on edetä raiskaukseen, mutta tyttö käy myötämielisemmäksi, kun Kullervo esittelee veroiksi viemiään rahoja ja arvotavaroita. Niinpä rautakautisen ”Stairway to Heavenin” soidessa…

...siinä neitosen kisasi
tinarinnan riu'utteli
alla vaipan vaskikirjan,
päällä taljan taplikkaisen.

Mitenköhän tuon kirjoittaisi, jos tarinaa yrittäisi sovittaa nykypäivään?

Tytön silmät loistivat ja suu avautui arkaan hymyyn niin, että poika tiesi tämän nyt suostuvan. Hän sai riisuttua tytön tiukat farkut, ja tyttö yritti päästä makuulle ahtaassa tilassa. Takapenkin leopardikuvioinen peite lämmitti hänen paljaita reisiään. Poika kömpi hänen päälleen miten pystyi, otti tukea etupenkin nojasta ja sivuikkunasta. Samalla hän vilkaisi, ettei ohikulkijoita ollut. Näkyi vain tähtiä yössä, ja niidenkin katse osui Corollan tummansiniseen kattopeltiin.

No niin, pahoittelen tuota.

Kuten kaikki toivottavasti tietävät, Kullervon kanssa lemmekkäisiin hommiin suostunut tyttö on tämän sisar. Nämä kannattaisi pienillä kylillä ja lähialueilla selvittää ennakkoon eikä vasta seuraavana aamuna!

Tyttö syöksyy koskeen ja Kullervokin on itsetuhoisella päällä, kun tunnustaa tapahtumat äidilleen. Äiti suostuttelee Kullervoa olemaan tappamatta itseään ja menemään mieluummin piileskelemään kunnes olo helpottaa. Kullervo päättää puolittain toteuttaa tämän: ei tapa itseään heti, vaan tekeekin laajennetun itsemurhan eli lähtee nyt kostamaan Untamolle ja tämän väelle.

Lopussa tuodaan siis yhteen tarinan osasia aikaisemmista runoista: Kullervon epäonnistumiset, kadonnut sisko, kosto Untamolle. Nämä rakentavat tarinan seuraavia tapahtumia. Hyvä! Kullervo-jakso on rakentunut aika huonosti, mutta jospa lopussa kaikki soljuisi yhteen.

Kategoria(t): Kalevala Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *