R. Talsorian Gamesin Cyberpunk-roolipelisarjassa pelillä on neljä laitosta: vuoteen 2013 sijoittuva Cyberpunk, vuoteen 2020 sijoittuva Cyberpunk 2020, epämääräiselle 2030-luvulle sijoittuva Cyberpunk V3.0 ja vuoteen 2045 sijoittuva Cyberpunk Red. Laitokset ovat ilmestyneet vuosina 1988, 1990, 2005 ja 2020.
Voi olla, että tuoreinta laitosta eli vuonna 2020 ilmestynyttä Cyberpunk Rediä ei olisi olemassa ilman CD Project Redin Cyberpunk 2077 -videopeliä, joka jatkaa pelimaailman kehittelyä otsikkonsa mukaisesta vuodesta. Jokainen peli on ainakin periaatteessa samassa jatkumossa lukuun ottamatta monella tavalla epäonnistunutta V3.0:aa tai ainakin ottaa edellisen laitoksen huomioon oman tarinansa rakentamisessa. Olen itse pelannut nuoruudessani runsaasti 2020:tä ja nyttemmin Rediä. Sen sijaan V3.0 jäi kertakokeiluksi enkä ole jaksanut lähteä videopelin maailmaan itse, vaikka olenkin seurannut siihen liittyviä keskusteluita.
Jatkumoisuus pelin laitosten välillä voi johtaa tarinankerronnallisiin haasteisiin. Jälkeenpäin olen ajatellut huomannut ajattelevani, että varhaiset laitokset eli Cyberpunk ja Cyberpunk 2020 olivat ajatusleikkejä siitä, mitä tapahtuisi jos 1980-luku jatkuisi vuosikymmeniä. Tämä tuskin on aivan oma ajatukseni. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys, suurvaltojen muuttuvat suhteet ja nouseva Aasia, globalisaatio, uudenlaiset työmarkkinat suuryritysvallassa ja katuväkivalta ovat vahvasti mukana pelimaailman miljöössä. Toki näitä tarinavarantojen mahdollisuuksia varmaan käytettiin eri peliporukoissa kovin eri tavoin, eivätkä roolipelisessiot ole mitään sosiologisia tutkielmia. Cyberpunk lienee ollut paljossa kirjoitusaikansa nykytilanteen kärjistämistä ja tutkailua, kuten hyvä tieteiskirjallisuus usein on.
Roolipelit eivät välttämättä julkaisuina sisällä mitään etenevää tarinaa, vaan peliporukat keksivät ne itse. Joskus kustantaja julkaisee vain säännöt ja miljöön. Cyberpunk 2020:n viimeiset lisäosat kuitenkin pyrkivät alustamaan seuraavaa laitosta kuvaamalla neljänteen yhtiösotaan johtavat tapahtumat ja itse sodan kulun, joihin kaikkiin pelaajahahmot voisivat osallistua. Yhtösodan tapahtumien oli tarkoitus johtaa selvästi muuttuneeseen maailmaan.
Sellaiseen tapahtumat tosiaan johtivatkin, ja se oli vähällä tappaa koko Cyberpunk-roolipelin. Kolmas laitos eli Cyberpunk V3.0 jätti ikuisen 80-luvun ja hyppäsi johonkin manga-vaikutteisiin transhumanistiseen miljööseen, jossa ihmiskunta oli jakaunut erilaisiin alakulttuureihin, jotka olivat käytännössä korvanneet kansallivaltiot. Muutokset olivat rajuja. Tyylilaji muuttui paljon siitä, mihin vanhan laitoksen pelaajat olivat tottuneet ja mitä he odottivat uudelta laitokselta. Lisäksi sääntökirja oli viimeistelemätön ja säännötkin keskeneräiset tai huonosti testatut.
Olipa kolmannen laitoksen lajityypistä mitä mieltä tahansa, Cyberpunk V3.0 rikkoi jatkumon olemalla tarinana epäuskottavana. Yhtiösota ei yksinkertaisesti voisi johtaa esiteltyyn liki täysin muuttuneeseen maailmaan. Nyttemmin tämä laitos onkin unohdettu jatkumosta ja Cyberpunk 2020:n ja yhtiösodan seurausten tarina jatkuu Cyberpunk Redissä.
Cyberpunk Red ei kuitenkaan ole päässyt kehittymään aivan omilla ehdoillaan. Samaan aikaan sen kirjoittamisen kanssa rakennettiin videopeliä, jota voi ehkä käytännössä pitää ainakin roolipelimaailman jos ei itse roolipelin viidentenä laitoksena. Näkemäni, kuulemani ja lukemani mukaan videopeli Cyberpunk 2077 on monella tavalla nykyaikaistettu versio 2020:n miljööstä, vaikka se periaatteessa jakaa paitsi sen historian niin myös Redissä kuvatun tulevaisuuden. Se on siis vähintään yhtä vahvasti kasarivetoisen pelimaailman päivitys nyky-ymmärrystä vastaavaksi kuin näennäisesti katkeamattoman tarinan jatko.
Redin maailma ei siis voi olla sellainen, etteikö siitä pääsisi muutaman vuosikymmenen tarinoiden kautta 2077:n maailmaan. Cyberpunk V3.0:n suunnittelussa ei ollut muuta pidäkettä kuin kirjoittajan mielikuvitus, ja V3.0 oli epäuskottava jatko 2020:lle mutta myös mahdoton historia 2077:lle. Se ei sopinut koko tarinaan millään tavalla, vaikka 2030-luvusta olisikin saanut kerrottua muutoin kiinnostavia tarinoita.
Cyberpunk 2020:n ja 2077:n pelimaailmat ovat varsin samanlaisia: Night Cityä hallitsee yhtiökeskusta ja siellä Arasaka-yhtiön tornitalo, vaikka 2020:n loppumetreillä keskusta tuhoutui ydinräjähdyksessä. Night City ei ole vuonna 2077 kaikin tavoin kuin vuonna 2020, mutta olennaisilta osiltaan kysymys on hyvin samankaltaisesta miljööstä. Nettikeskustelujen perusteella videopeliin ihastuneelle Cyberpunk 2020 on pöytäroolipeliksi parempi valinta kuin Red juuri pelimaailmojen vastaavuuden vuoksi. Kyberavaruus tai hakkerointi ovat kovin erilaisia, mutta se liittyy myös pelivälineiden eroihin ja siihen, että tuskin koskaan kyberpunk-lajityypin tietomurtoja on saatu roolipeleihin mukaan tyydyttävällä tavalla.
Cyberpunk Red on selvästi tarinallista jatkoa 2020:lle, mutta luulen, että se ei pelaajien mielestä olisi ollut tarpeen. Useimmille olisi varmaankin riittänyt pelimaailman uudelleenkäynnistys ja sääntöjen päivitys – puhelimet, jotka toimivat myös suurkaupunkien ulkopuolella, uskottavat tietokoneet ja toteutunutta maailmanhistoriaan paremmin vastaava pelimaailman sisäinen historia. Pääkirjoittaja kuitenkin päätti jatkaa maailmansa tarinaa ja kirjoittaa Rediin logistiikkaketjujen hajoamisen, globaalin tietoverkon sulkemisen ja globaalien suuryhtiöiden vallan heikkenemisen. Lähtökohtiin nähden nämä olivat huomattavasti uskottavampia seurauksia ja syitä kuin V3.0:n aikaiset muutokset. Maailma on sama, mutta erilainen, ja siitä on mahdollista päästä videopelissä kuvattuun vuoteen 2077.
Voi olla, että videopelin asettamat rajoitukset kahlitsivat luovuutta. Samalla ne kuitenkin pitivät tarinan pelimaailman sisällä uskottavana. Maailma on roolipelin jatkumoon kuuluvien laitosten välillä varsin samankaltainen. Saattaa olla, että kyse on enemmän muutoksen illuusioosta kuin muutoksesta, vähän kuten supersankarisarjakuvissakin. Onko se kuitenkin sitä, mitä pelaajat haluvat – vai onko roolipeleissä tärkeintä, että saadaan kerrottua tutussa maailmassa itselle uusia tarinoita?