Suojelus on Jayne-Anne Phillipsin ensimmäinen teos Keltaisessa kirjastossa. Tällä hetkellä sarhassa on ilmestynyt neljä hänen romaaniaan.
Suojeluksen miljöö on itselleni kovin tuntematon: amerikkalainen tyttöjen kesäleiri 1960-luvulla. Kommunismin möröllä pelotellaan luokkaopetuksessa, mutta lähemmä uhat ovat muuta, ja ne tuntuvat liittyvän kasvuun kohti aikuisuutta.
Suurin osa teoksen mitasta on sellaisten tapahtumien kuvausta, josta minun on vaikea hahmottaa tarinan kehkeytymistä. Asioita kyllä tapahtuu, uhka jotenkin vahvistuu… On mielenterveydeltään järkkynyttä maallikkosarnaajaa ja vankia, leirillä avustavan nuoren miehen synnyttämä lapsuuden ja aikuiseksi kasvamisen jännite, ja sääntöjen vastustamisen ja tovereihin turvautumisen tarve.
Tämä kaikki on vähemmän taianomaista ja lihallisempaa kuin Ray Bradburyn tarinat samasta ikävaiheesta. Epämääräinen uhka on kovin erilainen kuin vaikkapa Bradburyn romaanissa Paha saapuu portin taa, vaikka teemoissa jotain samaa luultavasti onkin.
Jännite purkautuu ja uhka sekä nousee että raukeaa hyvin nopeasti, kun tyttöjoukko joutuu tappamaan leirin keittäjän rikollisen ja väkivaltaisen miehen.
Romaanin päättäminen pian sen jälkeen on tarinan kannalta hyvin mielenkiintoinen ratkaisu. Uhan tuntua on nostettu kauan, ja kun äärimmäinen uhka kohdataan, siitä selviytyminen vie kuitenkin seuraavaan ja koskaan päättymättömään uhkaan: saako joku joskus tietää? Tarina päättyy, ja lukija jää tähän samaan epätietoisuuteen.
Tarina päättyy, mutta kuvitteellisten tyttöjen loppuelämää varjostaa uhka. Onko suojelusta saatavissa mistään, kun se on tähänkin saakka ollut epävarma?