Surmatyön jälkeen Kullervo pakenee, mutta ei ainakaan vielä saa Ilmarista peräänsä. Vaikuttaa siltä, että Ilmarisen emännän raaka murha oli tarinan kannalta tarpeeton: se ei motivoinut Ilmarista mihinkään ja Kullervolla oli joka tapauksessa syy hylätä isäntänsä.
Kullervo aikoo lähteä kostamaan Untamon suvulle perheensä surman, mutta joku vastaan tullut ”akka, siniviita viian eukko” kertoo Kullervon isän ja äidin olevan yhä elossa.
Tässä täytyy vähän pysähtyä. Kaikki alkoi Kalervon ja Untamon vihanpidosta, jossa kaikkitietävä kertoja toteaa Kullervon isän ja muun suvun Kullervon äitiä lukuunottamatta tapetun. Lukijalla ei ollut mitään syytä odottaa muuta. Nyt tarina muuttuu toiseksi, lähtökohtiensa vastaiseksi, ilman tarinan sisäisiä syitä. Voihan akka toki valehdella, mutta tokkopa kuitenkaan.
Kun Kullervo löytää vanhempansa, hän saa tietää äidillään olevan neljä lasta: kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Kullervo on pojista vanhempi. Tytöistä vanhempi on kadonnut marjametsään.
Täytyy jälleen pysähtyä pohtimaan tarinan aikajanaa ja sisäistä logiikkaa. Kullervon äidillä siis sai tyttären joko ennen Kullervoa tai melko pian hänen jälkeensä. Jos tyttärenkin isä on Kullervon isän ja tytär on nuorempi, äidin on täytynyt paeta Untamolta melko pian Kullervon synnytettyään. Tämä olisi johdonmukaista sen kanssa, että äiti ei tunne poikaansa. Jos tyttö olisi syntynyt ennen Kullervoa, tätä olisi tuskin jätetty eloon.
Koska Kullervon vanhemmat elävät yhdessä, olettakaamme että nuoremmat lapset ovat myös heidän yhteisiään. Mikäpä siinä. Mutta miten ihmeessä Kullervon isä eli Kalevo on säilynyt hengissä? Jos hän oli keskeinen hahmo vihanpidossa ja hänen sukuhaaransa tuhottiin, niin voiko Untamo olla ollut niin hölmö, ettei huomannut pahimman vihamiehensä jääneen eloon?
Nämä ovat sellaisia epäloogisia käänteitä, joita saippuasarjoihin täytyy kirjoittaa kun liki kaikki on jo kokeiltu eikä uusia ideoita ole.