Roolipeleissä rakennetaan maailmoja ja tarinoita. Se tapahtuu pelinjohtajan ja pelaajien vuorovaikutuksessa, mutta siinä on yleensä kolmaskin osapuoli: julkaistu pelimateriaali. Kukin ryhmä käyttää sitä vähän omalla tavallaan, mutta useimmiten perussääntökirja ja lisäosat vaikuttavat pelikokemukseen jonkin verran. Nyt en kuitenkaan tarkoita pelin sääntöjä, vaan kaikkea ei-mekaanista niiden ympärillä, ja kiinnostus kohdistuu vielä kapeammin tavaroihin. Mitä tämä tarkoittaa Cyberpunk Red -pelissä?
Vanhaan Cyberpunk 2020 -peliin ilmestyi paljon lisäosia, joista tämän merkinnän kannalta kiinnostavimmat ovat ns. kromikirjat (alkukielellä Chromebooks). Niitä julkaistiin neljä kappaletta, ja jokainen oli tavarakatalogi, ikään kuin tulevaisuuden postimyyntiluettelo. Pelaajahahmot saivat hankkia tavaroita, joista oli usein jotakin pelimekaanista hyötyä: aseilla ja varusteilla saattoi tehdä hahmosta nopeamman, kestävämmän tai muuten vain pätevämmän. Jotkut asiat olivat vähemmän pelimekaanikan ja enemmän tyylin kannalta hyödyllisiä – tosin saihan kunnon vaatteistakin esimerkiksi bonusta Wardrobe & Style -taidon heittoihin.
Aika monen muunkin roolipelin lisäosissa on runsaasti aseita. Niiden keskinäiset erot ovat aika pieniä: jokin on toista tarkempi, yhdellä tekee enemmän vahinkoa, jonkin saa piilotettua helpommin. Tietty ase on tosi halpa mutta epäluotettava ja sulaa käytettäessä. Etenkin aseisiin keskittyviä lisäosia saatetaan kritisoida epäkiinnostavina. Sitä ne minustakin ovat, jos tarkastellaan vain pelimekaniikkaa.
Maailman ja tarinoiden rakentamisen takia on kuitenkin tosi kiinnostavaa tietää esimerkiksi seuraavia juttua:
- Dai Lungin valmistamat aseet ovat aika epäluotettavia mutta aika halpoja – näitä pitäisi siis pyöriä kadulla aika paljon, mutta aina ne eivät ole käyttökunnossa.
- Militechin aseet ovat laadukkaita, usein käytössä niin Militechin omalla henkilökunnalla niin myös Yhdysvaltain armeijalla. Liitoksissaan natisevalla liittovaltiolla ja sotakonejätillä on siis kiinteä yhteys ja yhteisiä intressejä, mutta kumpi on suhteessa vahvempi? Lisäksi: jos Militechin aseita tavataan yhtäkkiä katujengeillä, siinä on takana jokin tarina.
- Jos tappamisen ammattilainen ei käytä kahden suuren kilpailijan – Arasakan ja Militechin – aseita, hän voi valita esimerkiksi Budget Armsin, Federated Armsin, Sternmeyerin, Malorian Armsin ja Nova Armsin valikoimista. Millä perusteilla hän tekee valintansa ja mitä se kertoo hänen luonteestaan ja metodeistaan? Jokin tarina siinäkin saattaa olla.
Olinkin vähän yllättänyt ja pettynytkin, kun Cyberpunk 2020 -pelin tuorein laitos eli Cyberpunk Red esitteli vain hyvin yleiset asetyyppien luokat. Valmistajia ja niden brändejä mainittiin hyvin harvakseltaan. Aselistojen lisäksi myös tavaraluettelot kärsivät tästä. Miten rakentaisi maailmaa statusesineineen ilman ilman tuoreita tuoremerkkejä, kestosuosikkeja ja asemansa menettäitä tai kokonaan tuhoutuneita tai markkinoilta pois ostettuja valmistajia? Kun kerran pelimaailmassa on keskeistä teollisen teollisuustuotannon ongelmien ja jakeluketjujen tuhoutumisen aiheuttama niukkuus, niin mitä se tarkoittaa brändeille?
Tietenkin kaikkea on mahdollista keksiä itsekin, mutta kyberpunk-lajityypin pelissä tällainen tuntui lajityypin vastaiselta. Vähän kuin avaruusoopperasta puuttuisi vähävaivainen avaruusmatkustus.
Cyberpunk Redin oma kromikirja eli keväällä ilmestynyt Black Chrome kuitenkin korjasi asian kertaheitolla – tosin en olisi ollut lainkaa pahoillani, jos perusasetelma olisi selvästi kerrottu jo monta vuotta aikaisemmin julkaistussa sääntökirjassa.
En tiedä, kuinka tarkoituksella se oli alun perin tehty, mutta Black Chromen jälkeen geneeriset ja brändittömät aseet ja varusteet voi selittää sillä, että suurin osa kadulla liikkuvasta tavarasta todellakin on geneeristä: asetehtaat eivät saa samaa tavaraa kaikkialle maailmaan viikoissa niin kuin vielä ennen 2020-luvun neljättä yhtiösotaa, ja ne aseet joihin on helpointa päästä käsiksi, ovat jonkun teknon omassa pienessä tehtaassa 3d-tulostamia ja kasaamia tai lukuisista hajonneista kappaleista ja varaosista kokoamia yksilöitä. Ehkä lähtökohtana on ollut jonkin merkkiaseen piirustukset, mutta niukkuus pakottaa luoviin ratkaisuun.
Pelimekaniikan kannalta aseet ja ehkä muutkin varusteet saa siis jaettua muutamaan yleiseen kategoriaan, mutta esineinä ne saattavat olla ainutkertaisia. Ehkä jokin aseseppa on tunnistettavissa tyylistään, vaikka sääntöjen puitteissa hänen tuottamansa raskas pistooli on ihan samanlainen kuin useimmat muutkin raskaat pistoolit.
Mutta näiden lisäksi Black Chrome antaa niin aseisiin kuin muihinkin tuotteisiin vaatteita myöten lukuisia valmistajia – eli sen lisäksi että sääntökirjan geneeriset varusteet saavat loogisen selityksen, pelinjohtaja saa uusia tarinoita maailmansa rakennuspalikoiksi. Pelkästään tuliaseista saa tehtyä seuraavanlaisia huomioita:
- Arasakan uusia aseita ei ole juuri tarjolla – eli sellaisten löytyminen Night Citystä olisi huomionarvoinen seikka ja ehkä tarinan aihe.
- GunMart on uusi halpojen ja epäluotettavien aseiden valmistaja, ja valikoima onkin aika laaja. Miten lienee käynyt Dai Lungille ja Budget Armsille.
- Militech on vahvasti edustettuna erikoisillakin aseilla. Ilmeisesti sotateollinen kompleksi on voimissaan yhtösodan jälkeenkin.
- Centurian Essentialsin Superchrome-sarja on tyylitietoisen väkivallan ammattilaisen valinta. Tai ehkä sillä joutuu naurunalaiseksi oikealla sotatoimialueella. Yhtä kaikki mukaan saadaan statusesineitä erottelemaan erityylisiä ammattitappajia toisistaan – tai toimimaan silminnäkijöiden muistikuvien elementteinä.
En siis kaipaa aselistoja niiden pelimekaanisten hyötyjen vuoksi. Haluan niitä, koska niidenkin avulla voi kertoa tarinoita ja rakentaa maailmaa. Tämä pätee toki kaikkiin hyvin tehtyihin tavara- ja varustelistauksiin. Keskityin tässä aseisiin, koska niiden avulla maailman rakentaminen saattaa olla mahdollisuus, joka jää huomiotta useammin kuin muunlaisten brändien käyttäminen. Vaikka Cyberpunk Red onkin ollut vähän hidas antamaan tällaisia työkaluja, maailma tuntuu taas kokonaisemmalta – ja tarinapotentiaali suuremmalta – jo yhden asiaan keskittyneen lisäosan ansiosta. Älkäämme siis pitäkö aselistauksia automaattisesti turhina!