Paul Auster ja hänen romaaninsa Leviatan tuntuvat paljon nykyaikaisemmilta kuin Keltainen kirjaston edellinen teos Kivinen lautta ja kirjailijansa José Saramago. Alkuteokset ovat kuitenkin ilmestyneet kahdeksan vuoden sisällä ja kummankin tapahtumat sijoittuvat niin sanottuun nykyaikaan. Leviatanin tarinan tapahtumat kuitenkin voisivat tulla todeksi. Ne tulevat lähemmäksi kuin mantereesta etääntyvä Pyreneiden niemimaa.
Kuitenkin, kun tarkemmin ajattelee, Leviatanin tarina on liki yhtä epätodennäköinen kuin se, että tuntemattomasta syystä Euroopasta irtoaa pala, joka lähtee kuin ohjattuna valtameren poikki.
Leviatan on tarina ainakin siitä, kun ikään kuin vahingossa ja älyttömän sattuman vuoksi yksi ihminen omaksuu toisen ihmisen elämäntehtäväksi olettamansa projektin ja kuinka kolmas, eli kertoja, sitä dokumentoi. Kaikessa yksinkertaisuudessaan Benjamin Sachs menettää kokemuksen elämänsä merkityksellisyydestä. Hän kuitenkin tavoittaa tarkoituksen uudelleen, kun on todistamassa aivan sattumalta tapahtunutta poliittisen radikaalin, Reed Dimaggion, väkivaltaista kuolemaa. Hän käyttää lopun elämänsä kuin olisi Reed, ja kulkee kaupungista toiseen toteuttamassa terroritekojen sarjaa.
Hänen tarinansa, joka oli jo katkeamassa, muuttuu Reedin kuvitelluksi tarinaksi – ainakin sellaiseksi kuin kertoja Aaron sen kertoo.