Kuinka helppoa on aloittaa Cyberpunk-roolipelien pelaaminen tai johtaminen sen tuoreimmasta laitoksesta eli Cyberpunk Redistä pelaamatta sitä edeltäviä versioita tai Cyberpunk 2077:ää? Väitän, että kirjoittajat ovat ottaneet lähtökohdakseen sen, että Cyberpunk Rediä pelatakseen täytyy tuntea tapahtumia ja taustoja, jotka on esitelty edellisessä jatkumoon kelpuutetussa laitoksessa eli Cyberpunk 2020:ssä.
Sääntökirjassaon kymmeniä sivuja Yhdysvaltain ja pelin keskeisenä miljöönä olevan Night Cityn historiaa. Cyberpunkin Redin miljöölle aivan olennainen on neljäs yhtiösota kahden turvallisuus- ja sotateollisuuden jättiyhtiön välillä. Tätä tarinaa kerrottiin – ja pääsi pelaamaan – Cyberpunk 2020:n viimeisissä lisäosissa. Yhtiösodassa Night Cityn yhtiökeskusta tuhoutui ydinräjähdyksessä, globaali tietoverkko jouduttiin ajamaan alas ja maailman eri kolkkia materiaalisesti yhdistävän logistiikan häiriintyessä ajauduttiin niukkuuden aikaan, jossa kaikkea ei ole saataville koko ajan – ei välttämättä edes rikkaimmille. Vaikka ei eletäkään Mad Max -tyylisessä apokalypsin jälkeisessä ajassa, hukkaan joutuneita rahtikontteja ja muita aarteitä jäljittävät ammattilaiset ovat arvossaan.
Tämä on sekä etu että haitta. Voisin kuvitella, että tämä historia on uusille pelaajille aika iso haltuun otettava paketti – tai että pelin miljöön koko potentiaali jää käyttämättä, ellei ole kulkenut Night Cityssä Cyberpunkin maailman vuosina 2020-2024. Pelin sääntökirjan tavaroiden geneerisyydessä jää myös vähän tylsäksi se, mitä rahtikonteista tai muita varastoista löydetään. Senhän pitäisi olla osaksi vanhaa mutta globaalin logistiikan seottua edelleen käyttökelpoista tavaraa – mutta mitä se on, mikä yhdistyisi riittävän hyvin menneeseen maailmaan?
Tämä on vanhoille Cyberpunk 2020:n pelaajille etu. Heidän ei tarvitse löytää konteista vain yleisiä kyberneettisiä raajoja, vaan ne voivat olla Raven Microcyberneticsin, Dynalarin tai Psiberstuffin malleja. Auki murretuista lääkekonteista voisi saada geneerisiä Cyberpunk Redin sääntökirjan lääkeaineita tai sitten edellisen laitoksen lisäosien pelimekaanisesti vastaavia aineita mutta Replitechin, Bodyweightin tai Utopian Corpin logoilla. En tiedä, onko se tahallista, mutta Cyberpunk Redin maailma on suunniteltu niin, että hirmuisen moni edellisen laitoksen lisäosista säilyy käyttökelpoisena vähintäänkin maailmanrakennusmielessä, vaikka pelimekaanisia muutoksia onkin sääntöihin tullut. Uusien pelaajien asema on kuitenkin mielestäni vähän hassu: sääntökirja tarjoaa yhtäältä miljöön tosi yksityiskohtaisen historian mutta ei sitten kuitenkaan anna välineitä tuoda sitä historiaa jokapäiväisiin tapahtumiin.
Cyberpunk 2020:n kuvaama menneisyys, Cyberpunk Redin kuvaama nykyhetki pelimaailman vuodessa 2045 ja kuvitteellinen aika siinä välissä ovat pelinjohtajalle arvokas kolmikko, joka antaa rakennuspalikoita tarinan kirjoittamiseen mutta sallii samalla runsaan mielikuvituksen käytön. Tästä on hyvänä esimerkkinä erään seikkailun kirjoittamisprosessin osa.
Kirjoitustyön lähtökohta oli se, että pelaajahahmojen ryhmä saisi tietoa mahdollisista yhtiösodan aikaisista lääkintätarpeiden varastoista ja että niitä tarvittaisiin muun muassa eräällä heille tärkeällä klinikalla. Heidän tulisi löytää pääsyreitit niihin ja selviytyä mahdollisista haasteita matkan varrella – ja pahimmillaan palata tyhjin käsin tai jopa menehtyä vaaroihin vailla palkkiota.
Tämä kaikkihan ei lopulta poikkea paljonkaan siitä, että fantasiamaailman sankarit tunkeutuvat muinaiseen luolastoon taikaesineiden ja kullan toivossa, varsinkaan jos eletään jonkinlaisen kulta-ajan jälkeisessä rappeutuneessa maailmassa.
Cyberpunk 2020:n yksi parhaista lisäosista on kaupunkikirja Night City Sourcebook. Siinä käydään läpi vuoden 2020 Night Cityä kortteli korttelilta. Osan tarinan kätköjen sijainnista arvoin antamalla eri alueille numeroarvoja ja heittämällä noppaa. Yksi kätkö arpoutui West Hillin kaupunginosaan. Se oli vuonna 2020 vähän parempaa seutua. Seuraavaksi olikin käytävä etsimään tarkemmin sopivaa sijoituspaikkaa kätkölle – jotain, mikä olisi paitsi kiinnostava paikka itsessään niin myös siten mielekäs, ettei rikkoisi maailman sisäistä logiikkaa. Sellainen löytyy: Westhill Gardensin osin vasta rakenteilla olevat hienostotalot. Kyllä sellaisen asunto kävisi yhtiösodan aikaiseksi varastoksi.
Night City Sourcebook kertoo, että vuonna 2020 West Hillissä oli maanalainen Pinewood Bazaar ostoskeskus, joka yhdistyy maanalaisin käytävin Westhill Gardensin taloihin. Loistavaa – saadaan oikeita luolia!
Mutta mitä West Hillissä on vuonna 2045? Cyberpunk Redin peruskirjan mukaan suurin piirtein samoilla alueilla on Pikku-Euroopan kaupunginosa, ja edelleen ollaan vähän hienomman väen alueella. Sota ei siis runnellut tätä seutua täysin, vaikka muutoksia onkin tapahtunut. Sijoitan elintarvikejätti Continental Brandsin valtavan Oasis-ostoskeskuksen ja aluekonttorin lähelle vanhaa Pinewood Bazaaria tai sen maanalaisia raunioita – olisi mielenkiintoista, jos hahmojen pitäisi pyrkiä vaikkapa Oasiksen huoltokäytävien kautta vanhoihin tunneleihin ja osin romahtaneeseen maanalaiseen ostoskeskukseen. Jos he eivät kulje sen kautta, heidän täytynee hakea reittiä entisen Westhill Gardensin rakennustyömaiden ja Night Cityn harvojen keskiluokkaisten ihmisten asuinalueiden läpi – siinäkin yhdenlaista soluttautumista!
Siis: otetaan jotain pelimaailman menneisyydestä, otetaan jotain pelimaailman nykyisyydestä ja kuvitellaan siihen väliin historiaa. Koko ajan kysymys on siitä, millaisilla valinnoilla saadaan mielenkiintoinen ja uskottava tarina. Sellaisia varmasti saa, vaikka Red olisi porukan ensimmäinen Cyberpunk-peli. Hieman täyteläisempää arkeologia on kuitenkin niin suunnittelun kuin toteutuksenkin kannalta, jos aikaisemmassankin laitoksen Night Cityssä on kuljettu. Silloin kaupungilla ja maailmalla on eri tavalla tarinaa.