Ken Liu (toim.): Broken stars

Broken stars on Ken Liun toimittaja ja vuonna 2019 julkaistu kokoelma tuoretta kiinalaista tieteiskirjallisuutta – tai ehkä laajemmin spekulatiivista fiktiota, sillä lajityypin raja-aidat lienevät huokoisempia kuin ennen. Tartuin kokoelmaan etsiessäni tuoretta tieteisfiktiota. Keltaisen kirjaston luku-urakka on pitkälti hävittänyt tajuni siitä, mitä ”kotigenressäni” on meneillään.

Tieteiskirjallisuuden on syytä esitellä jollakin tavalla vierasta maailmaa tai vieras elementti tuttuun maailmaan. Tuttuus ja vieraus ovat tietenkin hyvin suhteellisia ilmiöitä – asia jota olen miettinyt myös Keltaisen kirjaston yhteydessä, kun tarina sijoittu ajallisesti ja kulttuurisesti kauas itselleni tutusta ympäristöstä.

Entäpä kun Broken stars -kokoelman tarinoiden kirjoittamisajankohta on nykypäivässä mutta kulttuuripiiri, jossa ne on kirjoitettu, on toinen? Kuinka ymmärtää lukiessa erilaisia kohtaamiaan vierauksia? Milloin ne ovat tieteiskirjallisuuden lajityypille olennaisia elementtejä ja milloin koen vierauden sen vuoksi, että kirjoittajan kulttuurinen ympäristö on minulle enimmäkseen tuntematon?

Voi toki kyseenalaistaa kulttuuripiirin vierauden. Esipuheissa moni kiinalainen kirjoittaja viittaa länsimaisen tieteiskirjallisuuden kaanoniin, ja voi hyvin olla, että tähän perinteeseen kirjoittaessaan astuu myös länsimaille leimalliseen kulttuuriseen ympäristöön. Ottavathan jotkut kirjoittajat länsimaisen kirjallisuuden olennaiseksi osaksi tarinaansa, kuten Han Song novellissaan ”Salinger and the Koreans”. Tosin huolimatta siitä, että Sieppari ruispellossa on luettu, en tiedä kuinka lukea ”oikein” tarinaa, jossa pohjoiskorealaiset kehittävät teknologian vallata maailma, mutta heidän ihailemansa J.D. Salinger ei kuitenkaan suostu haastatteluun ja saa lopulta kansanvihollisen aseman vastustaessaan kotinsa tuhoamista, koska se paljastaa ahneuden hänessä. Jään myös miettimään, mitä saman kirjoittajan ”Submarines”-novellin sukellusvenekulkureiden tarinasta jää ymmärtämättä tuntematta Kiinan kaupunkien ja maaseudun välisiä suhteita.

Joidenkin kirjoittaijien esittelyissä toimittaja erikseen mainitsee, että Kiinan historian tai Kiinassa suosittujen lajityyppien (kuten tietynlaisten aikamatkatarinoiden) tuntemus helpottaa lukemista. Osa novelleista on varustettu maltillisella määrällä alaviitteitä. Esimerkiksi Baoshun pitkässä novellissa ”What has passed shall in kinder light appear” maailmanhistorian tapahtumat kulkevat toisessa järjestyksessä kuin tuntemassamme historiassa – esimerkiksi Euroopassa vahvistuva sosialistinen liikehdintä saa Saksan itäiset osat eroamaan läntisestä ja liittymään osaksi aikaisemmin muodostunutta neuvostoblokkia. Kiinan modernin taloudellisen ja poliittisen historian tunteminen varmaan auttaisi lukemaan tarinasta muutakin kuin ilmeisen ja arvioimaan, missä määrin tarinaa voi lukea ”vain” viihteenä, jollaiseksi kirjoittaja on sen jälkisanoissaan arvioinut.

Mutta ehkäpä ”oikein” lukemista on ihan vain se, että kokee päässään jännää ja mielenkiintoista.

Kategoria(t): tieteiskirjallisuus Avainsana(t): , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *