Keltainen kirjasto #170: Oikutteleva bussi

John Steinbeckin ehkä lyhyessä romaanissa Oikutteleva bussi tehdään matkaa pisteestä A pisteeseen B. Matkalla on vastoinkäymisiä, kuten kova sade ja hutera silta. Itse matkalla ei kuitenkaan ole romaanin tärkeimpien tarinoiden kannalta mitään väliä.

Oikuttelevassa bussissa kuvataan joukko erilaisia matkustajia sekä bussikuski ja mekaanikko. Kerronnan näkökulma vaihtuu usein. Vähäisessäkin sivumäärässä matkaajien tarinat tulevat tutuiksi.

Mutta kenelläkään ei ole vain yhtä tarinaa. Lukija tietää hahmoista periaatteessa kaiken – mutta kukaan matkaajista ei ole hänen asemassaan. Matkaajat kertovat uusille tuttavuuksille tietenkin vain osia omista tarinoistaan. Tilanne ei kuitenkaan ole edes nin yksinkertainen. Usealla henkilöllä on mukanaan joku toinen, jonka tarinaa he jakavat – kuten Pritchardin pariskunta ja heidän tyttärensä. Mutta hekään eivät tunne kaikkea edes toistensa tarinoista. Samassa perheessäkin tarinat ovat vain osin jaettuja.

Osin tarinat ovat myös valheita – jotkut hätävalheita, toiset systemaattisia ja suunniteltuja.

Mutta oikeastaan salaisuuksia ei ole. On tarinoita – jokseenkin sirpalaisia, osin jaettuja. Harva on petollinen, mutta jokainen on ihminen. Ihminen koostuu tarinoista ja on toisiin yhteydessä tarinoin.

Kategoria(t): Keltainen kirjasto Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *