Avainsana-arkisto: Keltainen kirjasto

Keltainen kirjasto #79: Veljesviha

Kun Niko Kazantzakin romaanin nimi on Veljesviha, mieleen nousee ilmeinen vaihtoehto: tässä täytyy olla kyse velipuolista, joista toinen on turkkilainen ja toinen kreikkalainen, ja jotka historian tapahtumat asettavat vääjäämättömään ja traagiseen konfliktiin. Näin ei kuitenkaan ole. Vaikka vaeltavat kreikkalaiset ajavat … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #78: Absalom, Absalom

Thomas Sutpenilla oli mielessään valmis elämäntarina: sen tuli olla nousujohteinen ja lopulta hän olisi menestyvällä maatilallaan aloittamansa dynastian patriarkka. Lukuisten käänteiden jälkeen lopputulema oli toinen. Tila on palanut ja Thomasin ainoa jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa on kehitysvammainen musta poika. Thomas … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #77: Kolmas kirja Achimista

Kun ideat loppuvat ja määräpäivä lähestyy, on kai klassinen temppu kirjoittaa pakina pakinan kirjoittamisen vaikeudesta tai strippisarjakuva vitsien vähyydestä. Uwe Johnsonin Kolmas kirja Achimista on tavallaan romaani kirjan kirjoittamisen vaikeudesta. Se onneksi kykenee väistämään tylsän ja itseriittoisen ratkaisun, sillä romaanissa … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #76: Niin kauas kuin yötä riittää

Tässä tarinassa on tapahtumia. Onko siinä keskushenkilöä? On selvää, että minämuotoinen kertoja on. Tällä ei kuitenkaan vaikuta olevana mainittavaa persoonallisuutta tai sisäistä elämää. Kiinnostavaa on se, että tämä tuskin on kirjoittajan huonoutta. No se nyt on pientä!…” minä vastasin, ja … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #75: Valhe

Alberto Moravian romaani Valhe yllättää pienillä meta-elementeillä. Toki se on kaukana esimerkiksi Italo Calvinon Jos talviyönä matkamies -teoksesta – se on vähemmän ärsyttyvä ja siksi vähemmän kiinnostava – mutta kuitenkin vaihtelua tähän saakka tuntemaani Moravian tapaan kirjoittaa. Prologin mukaan kertoja … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #74: Näyttelijät

Kirjallisuudessa tunnetaan epäluotettavan kertojan tekniikka. Graham Greenen romaani Näyttelijät on täynnä epäluotettavia, petollisia ja valehtelevia hahmoja. Kertoja tekisi mieli tuomita samanlaiseksi, sillä kai seura tekee kaltaisekseen tai vakka valitsee kantensa. Keskeisistä henkilöistä ainoastaan entinen presidenttiehdokas, kasvissyöjä ja tasa-arvoaktivisti herra Smith … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #73: Jutun loppu

Graham Greenen romaanin Jutun loppu on minusta kolme tarinaa mustasukkaisuudesta ja omistushalusta. Ensimmäinen kolmannes on tarina siitä, kuinka mies haluaa edelleen omistaa naisen, jonka kanssa tämä on vuosia aikaisemmin ollut salasuhteessa. Toinen kolmannes on tarina siitä, kuinka nainen on luvannut … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #72: Rosvot

Välttelen kirjojen takakansia ja liepeiden tekstiä. Useimmiten lukemistaan romaaneista tietää jotain jo ennakkoon – kirjailijan, arvostelujen tai jo yleissivistyksen perusteella. Luin hiljattain William Faulknerin teoksen Rosvot, josta en tiennyt ennen lukemista kuin järjestysnumeron Keltaisessa kirjastossa. Kirjoittaja Faulkner on itselle yhä … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #70: Tuhat kurkea

Voi olla, että joskus kaunokirjallisuutta lukee stereotyyppien kautta. Aasiassa – kuuluu yleinen käsitys – ihmissuhteiden nyanssit ja ylipäätään sosiaaliset suhteet saavat eri painoarvon kuin individualistisissa länsimaissa. Niin ”Aasia” kuin ”länsimaat” ovat karkeita yksinkertaistuksia, mutta huomaan lukeneeni Yasunari Kawabatan romaanin Tuhat … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #68: Herzog

Elämäntarina muuttuu. Se tarkoittaa muutakin kuin sitä, että siihen karttuu uusia osia loppuun saakka. Elämäntarina riippuu nykyisyydestä: menneiden tapahtumien merkitys muuntuu sen mukaan, millaisiin lopputulemiin ne ovat johtaneet kunkinhetkisessä nykyisyydessä. Saul Bellowin romaani Herzog esittää nimihenkilönsä Moses Herzogin nykyisyyden, jossa … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti