Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Keltainen kirjasto #286: Yksinäinen

En tiedä, kuinka hyvin tarinoita voi verrata musiikkiin. Musiikissa kuitenkin on varmasti tempo. Se kuvaa esitettävän teoksen nopeutta, ja se voi vaihdella esityksen eri vaiheissa. Tekisi mieli sanoa, että myös kirjoitetussa tarinassa – esimerkiksi romaanissa – voi olla tempo. En … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Ajatuksia uudesta Frasier-sarjasta

En ole katsonut Cheers-televisiosarjaa joitakin lukuun ottamatta joitakin kohtauskokoelmia. Frasieria sen sijaan katsoin nuorena, vaikka en erityisesti pyrkinyt näkemään jokaista jaksoa. Muutama vuosi sitten aloin katsoa Frasieria alusta loppuun, ja onnistuinkin siinä. Nyttemmin olen nähnyt myös vuonna 2023 ilmestyneen jatko-osasarjan … Lue loppuun

Kategoriat: elokuvat ja televisio | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #285: M/T ja kertomus Metsän ihmeestä

”Näin on kerrottu. Totta vai, en tiedä, mutta siitä on kauan ja sekin mikä ei ole totta täytyy todeksi uskoa. Uskotko?” (suom. Kai Nieminen) M/T ja kertomus Metsän ihmeestä on Kenzaburō Ōen romaani, jossa vanhat tarinat jollakin tavalla hiipivät niiden … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #284: Suojelus

Suojelus on Jayne-Anne Phillipsin ensimmäinen teos Keltaisessa kirjastossa. Tällä hetkellä sarhassa on ilmestynyt neljä hänen romaaniaan. Suojeluksen miljöö on itselleni kovin tuntematon: amerikkalainen tyttöjen kesäleiri 1960-luvulla. Kommunismin möröllä pelotellaan luokkaopetuksessa, mutta lähemmä uhat ovat muuta, ja ne tuntuvat liittyvän kasvuun … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Reynolds: Aurora ja Kellomestari

Alastair Reynoldsin Prefekti vaikutti suomeksi vuonna 2009, se tuntui minusta Reynoldsin teokseksi tuoreelta. Se oli nopeatempoinen vaikka ei lyhyt, ja vaikka se sijoittuikin ”Ilmestysten avaruuden” maailman, se seisoi omillaan eikä laajemman tarinan nyanssien tunteminen ollut mitenkään tarpeellista. Sittemmin Aurinkojen huone … Lue loppuun

Kategoriat: tieteiskirjallisuus | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #283: Kertomuksia yöstä

Tiedättehän, että tarinan ympärille kuvittelee myös muuta maailmaa. Jos kertomus sijoittuu vaikkapa Tampereelle, niin olettaa muun Suomen olevan sellainen kuin se omissa mielukuvissa muutenkin on. Muuta Suomea ei tarinassa mainita, mutta siellä se kuitenkin on, ellei muuta kerrota. Jos kerrotaan, … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #282: Uusi elämä

Orhan Pamukin romaani Uusi elämä -romaanin ensimmäinen lause on samalla erittäin yksiselitteinen ja äärimmäisen salaperäinen: ”Eräänä päivänä luin kirjan, joka muutti elämäni täysin.” Tästä tapahtumasta lähtee liikkeelle surrealistisiakin sävyjä saava kertomus. Uuden elämän päähenkilölle – ja monelle muullakin – antaneen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Reynolds: Susien aika

Aluksi en ymmärtänyt, mikä Alastair Reynoldsin teoksissa on niin erityisen hienoa. Itse asiassa en oikein ymmärrä sitä vieläkään, mutta näen kyllä, miksi ne monia viehättävät. Omia suosikkejani ovat hänen tuotantonsa yleislinjasta poikkeavat yksittäiet teokset, erityisesti Aurinkojen huone ja Noidankehä. Massiiviset … Lue loppuun

Kategoriat: tieteiskirjallisuus | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #281: Vesilaitos

E. L. Doctorowin romaanin Vesilaitos tarina tuntuu erilaiselta kuin hänen aikaisemmin lukemani tuotantonsa. Muut teokset – itselleni kunnolla avautumattomasta Kynämiestä en uskalla sanoa – ovat olleet selvästi sellaisia, joiden tarinoiden tapahtumat ”olisivat oikeasti voineet tapahtua”. Vesilaitos on julkaistu 1995, ja … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Jääskeläinen: Kuurupiilon anatomia

Tämä blogi ei ole kirja-arvosteluille, mutta todettakoon kuitenkin seuraava: Pasi Ilmari Jääskeläisen Kuurupiilon anatomia on sellainen romaani, jossa kirjoittajan varhaisissa novelleissa osoittama potentiaali näyttäytyy todentuneena ja ilman sellaisia säröjä, jotka aikaisemmissa romaaneissa jättivät pienen pettymyksen jälkimaun. Yksikään Jääskeläisen aikaisemmista teoksista … Lue loppuun

Kategoriat: sekalaista | Avainsanoina , , | Jätä kommentti