Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Keltainen kirjasto #283: Kertomuksia yöstä

Tiedättehän, että tarinan ympärille kuvittelee myös muuta maailmaa. Jos kertomus sijoittuu vaikkapa Tampereelle, niin olettaa muun Suomen olevan sellainen kuin se omissa mielukuvissa muutenkin on. Muuta Suomea ei tarinassa mainita, mutta siellä se kuitenkin on, ellei muuta kerrota. Jos kerrotaan, … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #282: Uusi elämä

Orhan Pamukin romaani Uusi elämä -romaanin ensimmäinen lause on samalla erittäin yksiselitteinen ja äärimmäisen salaperäinen: ”Eräänä päivänä luin kirjan, joka muutti elämäni täysin.” Tästä tapahtumasta lähtee liikkeelle surrealistisiakin sävyjä saava kertomus. Uuden elämän päähenkilölle – ja monelle muullakin – antaneen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Reynolds: Susien aika

Aluksi en ymmärtänyt, mikä Alastair Reynoldsin teoksissa on niin erityisen hienoa. Itse asiassa en oikein ymmärrä sitä vieläkään, mutta näen kyllä, miksi ne monia viehättävät. Omia suosikkejani ovat hänen tuotantonsa yleislinjasta poikkeavat yksittäiet teokset, erityisesti Aurinkojen huone ja Noidankehä. Massiiviset … Lue loppuun

Kategoriat: tieteiskirjallisuus | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #281: Vesilaitos

E. L. Doctorowin romaanin Vesilaitos tarina tuntuu erilaiselta kuin hänen aikaisemmin lukemani tuotantonsa. Muut teokset – itselleni kunnolla avautumattomasta Kynämiestä en uskalla sanoa – ovat olleet selvästi sellaisia, joiden tarinoiden tapahtumat ”olisivat oikeasti voineet tapahtua”. Vesilaitos on julkaistu 1995, ja … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Jääskeläinen: Kuurupiilon anatomia

Tämä blogi ei ole kirja-arvosteluille, mutta todettakoon kuitenkin seuraava: Pasi Ilmari Jääskeläisen Kuurupiilon anatomia on sellainen romaani, jossa kirjoittajan varhaisissa novelleissa osoittama potentiaali näyttäytyy todentuneena ja ilman sellaisia säröjä, jotka aikaisemmissa romaaneissa jättivät pienen pettymyksen jälkimaun. Yksikään Jääskeläisen aikaisemmista teoksista … Lue loppuun

Kategoriat: sekalaista | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #280: Kuuluisia miehiä

Mitä väliä on sillä, missä järjestyksessä tarinan tapahtumat kerrotaan? Olemme jälleen trilogian keskimmäisessä osassa. Kuuluisia miehiä jatkaa Jean Rouadin perheestään kertomaansa tarinaa. Lainaan itseäni ensimmäisen osan eli Kunnian kenttien merkinnästä: Kunnian kentät on aluksi tarina, jollaisilla ei ole kanssani hyvä ennuste. … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #279: Intohimon palatsi

Intohimon palatsi on Naguib Mahfouzin Kairo-trilogian keskimmäinen osa. Edellisen osan eli Palatsikadun tarinassa oli mielestäni kyse siitä, kuinka Egypti uudistuu mutta päähenkilö, kauppias ja perheensä itsevaltainen isä Sayyid, ei aio uudistua. Samalla kuitenkin hänen perheessään itää vallankumous samalla tavalla kuin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #278: Sula

On häkellyttävää, millaisen tarinoiden kokonaisuuden Toni Morrison kykenee kertomaan alle kahdessasadassa sivussa. Sula on sekä romaanin että sen keskeisen henkilön nimi. Juuri mitään ei kuitenkaan kerrota Sulan näkökulmasta, ja kuten Morrisonilla usein aikaisemminkin, yhden ihmisen tarina sisältää muidenkin ihmisen, sukujen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Pitkät ja lyhyet romaanit

Kuten kerroin, olen sitä mieltä, että pitkien romaanien pitäisi olla erityisen hyviä. Vähimmäisvaatimus on se, että pitkät romaanit eivät olisi ainakaan huonoja. Keskinkertaiseen pitkään romaaniin käytetyllä vaivalla lukisi kuitenkin vaikka pari keskinkertaista maltillisemman mittaista romaania. Tuotoksen ja panoksen suhdetta täytyy … Lue loppuun

Kategoriat: sekalaista | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Pitkät ja lyhyet luvut romaanissa

Olen sitä mieltä, että jos romaani on erityisen pitkä, tarinan pitäisi jotenkin laadullaan oikeuttaa se. Entä jos kirjassa on pitkiä lukuja – onko niiden oltava erityisen hyviä? Eipä oikeastaan. Periaatteessa 300-sivuiseen teokseen kuluu aikaa yhtä paljon, koostuipa se kymmensivuisista tai … Lue loppuun

Kategoriat: sekalaista | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti