Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Keltainen kirjasto #50: Ivan Denisovitšin päivä

Yllätyin hieman kohdatessani Boris Pasternakin Tohtori Živagon Keltaisessa kirjastossa – kirjoittaja ja teos kun olivat aikansa Neuvostoliitossa ja siten, otaksun, myös Suomessa arveluttavia. Aleksandr Solženitsynin Vankileirien saaristoa ei julkaissut suomeksi mikään suuri kustantaja. Wikipedian mukaan Tammi kieltäytyi teoksesta ”ulkopoliittisista syistä.” … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

H.P. Lovecraftin lyhyt mutta kurja elämä

Luin viimeinkin H.P. Lovecraftin koottujen teosten kuudennen eli viimeisen osan Hautakummun salaisuus sekä muita kertomuksia ja kirjoituksia. Kertomukset eivät enää kiinnosta, vaikka näitä en olekaan aikaisemmin lukenut. Kyse on enimmäkseen muiden kanssa tai muille kirjoitetuista novelleista, jotka eivät enää tuo … Lue loppuun

Kategoriat: elämäkerrat | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kesällä hiljenee…

Kesällä kannattaa tehdä muutakin kuin lukea – vaikka tietenkin on syytä lukea myös. Kirjoittaminen kuitenkin vähenee, eli heinäkuussa jokaviikkoisen merkinnän sijaan ilmestyykin teksti joka toinen viikko. Jos muuten aloittaa kesäiltana Daniel Keyesin romaanin Kukkia Algernonille ja päättelee sen aamun sarastaessa, … Lue loppuun

Kategoriat: ilmoitukset | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #49: Soturin lepo

Christiane Rochefortin Soturin lepo on teemaltaan ja tyyliltään lähellä sitä, mitä odotin sen edeltäjältä Keltaisessa kirjastossa. Se on tarina syntymistä ja kuolemista. Romaanin ensimmäinen osa alkaa siitä, kun Geneviéve löytää itsemurhaa yrittäneen Renaudin. Ensimmäisen osan päättyessä Geneviéve on itse kuolemaisillaan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #48: Sielujen kapina

Ryhtyessäni lukemaan André Malrauxin Sielujen kapinaa odotin, että tarina kertoisi sodan jo taakseen jättäneistä eurooppalaisista joutilaista, joiden mielenrauhaa ei järkytä nälkä vaan dekadenssin eksistentiaaliset ongelmat – vähän niin kuin Moravian Tyhjä kangas. Olinkin varsin väärässä! Sielujen kapina kuvaa todellista taistelua, … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #47: Pitkä laakso

Novelli ei ole koskaan ollut tarinamuodoista suosikkini. Olen suosinut aina romaania. En tiedä miksi. Kotilajityypissäni eli tieteiskirjallisuudessa varhaiset klassikot ovat kuitenkin novelleja – ja onhan totta, että jos tarina rakentuu jonkin kirkkaan novumin varaan, novellimuoto on perusteltu valinta. Kovin moni … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Yhteistä tarinanluontia

Roolipelit ovat yhteistä tarinankerrontaa. Tekisi mieli kutsua niitä jopa roolileikeiksi, ellei sanaa olisi varattu jo toisiin yhteyksiin. Kyse on lopulta vain selkeämmin systematisoiduista lapsuusajan leikeistä, joissa ”tämä menisi nyt tänne ja sanoisi että”. Lähestymistapamme tarinan ja hahmojen luomiseen on ollut … Lue loppuun

Kategoriat: roolipelit | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Roolipelejä ja tarinoita

Tarinoita on kovasti muuallakin kuin kirjallisuudessa. Ihmiskunta pärjäsi varsin kauan, ennen kuin niitä kyettiin painamaan paperille ja sitomaan kansien väliin. Tarinallisuus ja kerronnallisuus ovat luontainen osa ihmisenä olemista – vai mistä arkisissakin dialogeissa on kysymys, ellei tapahtumien kertomisesta ja niiden … Lue loppuun

Kategoriat: ilmoitukset | Avainsanoina | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #46: Villipalmut

William Faulknerin romaani Villipalmut muodostuu kahdesta tarinasta, jotka eivät risteä kuin teemoiltaan. Aiemmasta oppineena selvitin etukäteen, miten minun tulisi rakenteeseen suhtautua. Toisaalta onko tämä romaani, jos se rakentuu kahdesta pienoisromaanista? Ehkä se on, koska pienoisromaanien luvut vuorottelevat. Jos teokset olisivat … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #45: Helmi

John Steinbeck taitaa kirjoittaa yhteiskuntien ja yhteisöjen kaltoinkohdelluista. Pienoisromaani Helmi ei sijoitu Yhdysvaltoihin, mutta teemoissa on samaa kuin vaikkapa Vihan hedelmissä – ainakin vahvemman oikeus kulkee pohjavirtana. Tarinoiden kannalta ei Helmessä kiinnostavinta ole sen juoni. Sen sijaan kiehtovaa on se, … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti