Keltainen kirjasto #192: Talvinen tarina

Mark Helprin on minulle uusi kirjoittaja. Nähtävästi hänen romaaneistaan on suomennetu vain Talvinen tarina – ja sen luettuani vähän harmittaa, että kohtasin sen vasta nyt. Toisaalta ilman Keltaisen kirjaston urakkaa olisin tuskin koskaan ottanut sitä käsiini.

En saa sen tarinasta kiinni. Mutta tämä on hyvälaatuista tavoittamattomuutta, joka on erotettavissa siitä toisenlaisesta. En tiedä, mistä Talvisessa tarinassa on kyse, mutta tuntuu kuin sen pinnan alla väreilisi jotakin, joka on todella olemassa. Ehkä se on vain kirjailijan ja kääntäjän luomien vaikutelmien aikaansaama harhakuva, mutta tarinassa on sisäinen logiikka ja merkityksen tuntu.

Osin tarinan seuraaminen on kuin lukisi keksityllä tai kokonaan vieraalla kielellä kirjoitettua teosta. Silloinhan kielen säännönmukaisuudet saavat aikaan sen kokemuksen, että juoni etenee ja symboleissa on merkitys. Talvisessa tarinassa kieli on tuttu, mutta tapahtumat sellaisia, että niiden perusteella on hankala ennakoida seuraavia. Paljon jää selittämättömäksi, mutta maailma tuntuu toimivan omalla tavallaan niin kuin pitää. Ihmiset toimivat kuten ihmiset varmaan toimisivat tarinan maailmassa, joka ei ole meidän mutta hämäävästi muistuttaa sitä paikoin.

”Oletko koskaan kuullut Sarganda Streetistä, Timanttitiestä tai Yhdeksäisten ja Kaksikymppisten Avenueista?”
”New Yorkissa?”
”Nimenomaan – ne ovat satojen ja tuhansien kilometrien pituisia valtakatuja, jotka kiertelevät ja mutkittelevat ja joista haarautuu lukemattomia toisiinsa liittyviä katuja, jokainen edellistä upeampi.”

(suom. Eva Siikarla)

On outo kaupunki, joka on nimetty New Yorkiksi. Se on kuin koko maailma, vaikka muistakin kaupungeista puhutaan. Siellä on kaksi kilpailevaa sanomalehteä, jotka kumpikin työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä. On pormestarinvaalit, ja neuvosto antaa etukäteen jokaiselle pormestarille nimen sen mukaan, millainen hänen valtakaudestaan tulee. On silta taivaaseen ja tulipalo, joka kai käynnistää koko maailman uudelleen.

Ja minusta tuntuu, että tässä kaikessa on jotain järkeä.

Kategoria(t): Keltainen kirjasto Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *