Reynolds: Susien aika

Aluksi en ymmärtänyt, mikä Alastair Reynoldsin teoksissa on niin erityisen hienoa.

Itse asiassa en oikein ymmärrä sitä vieläkään, mutta näen kyllä, miksi ne monia viehättävät. Omia suosikkejani ovat hänen tuotantonsa yleislinjasta poikkeavat yksittäiet teokset, erityisesti Aurinkojen huone ja Noidankehä.

Massiiviset sarjat puolestaan eivät ole innostaneet samalla tavalla. Harva sarja lajissa on massiivisempi kuin ”Ilmestysten avaruus”. Kirjoitin taannoin pitkistä romaaneista, mutta entä pitkät sarjat? Onko yksikään hyllymetrin verran niteitä vaativa sarja siihen kulutetun paperin ja ajan arvoinen?

”Ilmestysten avaruuden” neljäs ja toistaiseksi viimeinen romaani Susien aika ilmestyi alkukielellä 2021 ja suomeksi vielä samana vuonna. Edellinen osa Sovituksen kuilu ilmestyi 2003 ja käännettiin 2007. En muista, milloin luin sen, mutta siitä on aikaa. Välit edellisten osien lukemisen kanssa ovat nekin pitkät, vaikka eivät voikaan aivan samanlaisiksi yltää.

Susien ajan loppupuolella aloin aavistella, että osa tarinan henkilöistä ei ollut aivan sitä miltä he vaikuttivat tai että he olivat tavalla tai toisella olleet mukana aikaisemmissa osissa. Heidän suhteensa saattoivat olla monimutkaisempia kuin tässä esitettiin tai kerrotut ja muistellut tapahtumat olivat näyttäytyneet toisin aikaisemmin.

Minulta jäi siis paljon huomaamatta kun en muistanut paljonkaan tarinan aikaisemmista vaiheista. Sen vuoksi voi myös sanoa, että tavallaan en ole lukenut koko ”Ilmestysten avaruutta”. Tarina ei ole minulle yhtenäinen, sillä harvajaksoisesti luetut romaanit eivät kytkeydy yhteen niin kuin tarkoitus olisi ollut.

Hmm. Olen lukenut neljää pitkää romaania, jotka muodostavat ”Ilmestysten avaruuden” tarinan, mutta en ole kuitenkaan lukenut ”Ilmestysten avaruutta”. Pitäisikö minun lukea se – ottaa neljä paksua romaania ja lukea ne korkeintaan muutaman kuukauden aikana?

Ei. Tosi vaikea uskoa, että tarina on tuon arvoinen. Luen mieluummin jotain uutta. Mutta samalla panen muistiin, että ehkä sarja kannattaisi lukea kerralla.

Kyllä. Se on jälleen hyvä syy lykätä ”Tulen ja jään laulun” aloittamista.

Kategoria(t): tieteiskirjallisuus Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *