-
Viimeisimmät artikkelit
Viimeisimmät kommentit
- Tope: Leavings-tarinoita: Miranda
- Petri Karkkola: Leavings-tarinoita: Miranda
- Petri Karkkola: Liu: Kuolema on ikuinen
- Raparperi: Leavings-tarinoita: Miranda
- Rauno Sainio: Liu: Kuolema on ikuinen
Arkistot
- helmikuu 2025
- tammikuu 2025
- joulukuu 2024
- marraskuu 2024
- lokakuu 2024
- syyskuu 2024
- elokuu 2024
- heinäkuu 2024
- kesäkuu 2024
- toukokuu 2024
- huhtikuu 2024
- maaliskuu 2024
- helmikuu 2024
- tammikuu 2024
- joulukuu 2023
- marraskuu 2023
- lokakuu 2023
- syyskuu 2023
- elokuu 2023
- heinäkuu 2023
- kesäkuu 2023
- toukokuu 2023
- huhtikuu 2023
- maaliskuu 2023
- helmikuu 2023
- tammikuu 2023
- joulukuu 2022
- marraskuu 2022
- lokakuu 2022
- syyskuu 2022
- elokuu 2022
- heinäkuu 2022
- kesäkuu 2022
- toukokuu 2022
- huhtikuu 2022
- maaliskuu 2022
- helmikuu 2022
- tammikuu 2022
- joulukuu 2021
- marraskuu 2021
- lokakuu 2021
- syyskuu 2021
- elokuu 2021
- heinäkuu 2021
- kesäkuu 2021
- toukokuu 2021
- huhtikuu 2021
- maaliskuu 2021
- helmikuu 2021
- tammikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- lokakuu 2020
- syyskuu 2020
- elokuu 2020
- heinäkuu 2020
- kesäkuu 2020
- toukokuu 2020
- huhtikuu 2020
- maaliskuu 2020
- helmikuu 2020
- tammikuu 2020
- joulukuu 2019
- marraskuu 2019
- lokakuu 2019
- syyskuu 2019
- elokuu 2019
- heinäkuu 2019
- kesäkuu 2019
- toukokuu 2019
- huhtikuu 2019
- maaliskuu 2019
- helmikuu 2019
- tammikuu 2019
- joulukuu 2018
- marraskuu 2018
- lokakuu 2018
- syyskuu 2018
- elokuu 2018
- heinäkuu 2018
- kesäkuu 2018
- toukokuu 2018
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- marraskuu 2017
- lokakuu 2017
- syyskuu 2017
- elokuu 2017
- heinäkuu 2017
- kesäkuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- helmikuu 2017
- tammikuu 2017
Kategoriat
Meta
Avainsana-arkisto: Noidankehä
Reynolds: Susien aika
Aluksi en ymmärtänyt, mikä Alastair Reynoldsin teoksissa on niin erityisen hienoa. Itse asiassa en oikein ymmärrä sitä vieläkään, mutta näen kyllä, miksi ne monia viehättävät. Omia suosikkejani ovat hänen tuotantonsa yleislinjasta poikkeavat yksittäiet teokset, erityisesti Aurinkojen huone ja Noidankehä. Massiiviset … Lue loppuun
Kategoriat: tieteiskirjallisuus
Avainsanoina Alastair Reynolds, Aurinkojen huone, George R.R. Martin, Ilmestysten avaruus, Noidankehä, Susien aika, Tulen ja jään laulu
Jätä kommentti
Ilon ja surun kirjastojen vuosi 2023 ja 2024
Taas yksi vuosi melko säännöllistä lukemista ja varsin säännöllistä julkaisemista. Huh huh. Vuosi alkoi samalla rytmillä kuin monet aikaisemmatkin: pari merkintää Keltaisesta kirjastosta ja sitten väliin merkintä Kalevalasta. Vasta huhtikuussa tähän tuli poikkeama, kun kirjoitin sensuurin teemasta. Aihe olisi ansainnut … Lue loppuun
Kategoriat: ilmoitukset
Avainsanoina Alastair Reynolds, Cyberpunk Red, Kalevala, Keltainen kirjasto, Murtunut maailma, N. K. Jemisin, Noidankehä, Nora Keita Jemisin, Obeliskiportti, Paavo Huotari, Raamattu, roolipelit, sensuuri, Unknown Armies, Ville Mäkipelto
Jätä kommentti
Reynolds: Noidankehä (uudestaan)
Uskomatonta, kuin muisti toimii tai ei toimi. En muistanut ollenkaan, että olin jo kirjoittanut Alastair Reynoldsin Noidankehä-romaanista merkinnän. Äsken otin kirjan hyllystä pöydälleni, jotta saisin kirjoitettua ylös ajatukseni kun vielä muistan jotain vaikutelmistani. Nyt lukijalla – jos häntä sattuu kiinnostamaan … Lue loppuun
Kategoriat: tieteiskirjallisuus
Avainsanoina Alastair Reynolds, Aurinkojen huone, Ilmestysten avaruus, Italo Calvino, Jos talviyönä matkamies, Noidankehä, Poseidonin lapset, Sovituksen kuilu
Jätä kommentti
Reynolds: Noidankehä
Parin turhalta tuntuneen teoksen jälkeen Alastair Reynoldsilta ilmestyy yllättävän mielenkiintoinen tarina! Noidankehää on monin paikoin helppo lukea tarinana tarinoiden tärkeydestä. Kyse ei kuitenkaan ole fiktion sinänsä ylitystyksestä tai tarinoiden merkityksestä yhteisöille tai vastaavasta. Tarinat näyttäytyvät tässä paitsi yleisinhimillisinä välttämättömyyksinä niin … Lue loppuun
Kategoriat: tieteiskirjallisuus
Avainsanoina Alastair Reynolds, Luiden hiljaisuus, Noidankehä, Varjokapteeni
Jätä kommentti
Ilon ja surun kirjaston kesäsarjana Noidankehä
Vuoden aikana lukemisen tahti vaihtelee aika paljon eikä aina mitenkään ennustettavasti. Julkaisutahti on kuitenkin tasainen: kerran viikossa paitsi heinäkuussa harvemmin. Nyt heinäkuun aikana tarkastelussa on poikkeuksellisesti vain yksi kirja siinä missä viimeksi raportoitiin paksujen kirjojen trilogiaa. Luin Alastair Reynoldsin Noidankehä-romaanin … Lue loppuun