Aihearkisto: Keltainen kirjasto

Keltainen kirjasto #129: Ragtime

Joskus kuvitteellinen tarina kietoutuu todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin niin, että tapahtumien fiktiivisyydestä huolimatta tarina kertoo jostakin perinpohjaisen todellisesta. Niin on E.L. Doctorowin Ragtime-romaanin tapauksessa. Jos oikein ymmärrän, varsin harva fiktiivinen hahmo saa tarinassa nimen. Tarinassa perhettä, joka ei ole oikein … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #128: Ararat-vuoren legenda

Luulin nimen perusteella, että Yashar Kemalin Ararat-vuoren legenda jatkaisi Hoikan Memedin tarinaa: olihan jo sen edellisessä osassa piirteitä siitä, että Memed oli muuttumassa ihmisestä taruksi. Tämä tarina ei kuitenkaan kerro Memedistä, mutta kerronnassa on jatkuva sadun sävy. Ararat-vuoren legenda alkaa … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #126: Vierailija

György Konrád on uusi tuttavuus Keltaisessa kirjastossa. Vierailijan tarina on sinänsä yksinkertainen: sosiaaliviraston virkailija kiertää aluettaan, tekee ja toimenpanee päätöksiä, joutuu ottamaan kuolleiden vanhempien kehitysvammaisen pikkupojan mukaansa, ei saa tätä laitokseen tai sijaisvanhemmille, muuttaa köyhälistön alueelle tämän kanssa ja jättää … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #125: Augie Marchin kiemurat

Elämäkertaromaani? Kasvukertomus? Toivottavasti on edes fiktiivinen. Augie Marchin kiemurat ei ilmeisesti kuvaa kirjoittajansa Saul Bellowin nuoruusvuosia. Jostakin syystä se tekee tarinasta minulle heti kiinnostavamman. Oikein ihmisten ja fiktiivisten tarinoiden henkilöiden elämässä on yksi keskeinen ero: ensin mainitulla ei ole mitään … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #123: Tunnustan eläneeni

Tunnustan eläneeni on runoilija Pablo Nerudan omaelämäkerta. Se on julkaistu Keltaisessa kirjastossa, ja osin kerrontatyylin vuoksi sitä voitaneen pitää kaunokirjallisuutena. Mietin, kuinka suhtautuisin Pablo Nerudan tarinaan, jos se olisi fiktiivinen – siis samat tapahtumat, sama kerronta, mutta pääosassa henkilö jota … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #122: Ohdakkeet palavat

Hoikan Memedin tarina jatkuu. Tässä jatko-osassa, hassua sinänsä, Memed ei kuitenkaan ole kovin aktiivinen toimija. Hän lähinnä pakenee piileskelee, pakenee poliiseja ja joutuu tahtomattaan taisteluihin heidän kanssaan. Aktiivisen toimijan tai tapahtumien käynnistäjän roolissa ovat Memedistä kerrotut tarinat. Hän saa kyläläisten … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Ensimmäiset sata: Olisiko pitänyt lukea jotain uudestaan?

Olin siis lukenut eri syistä Keltaisen kirjaston kirjoja jo ennen kuin aloitin järjestelmällisen luku-urakkani. Luen aika harvoin kirjoja uudelleen – maailmassa kun on tarpeeksi kiinnostavia teoksia ilman sitäkin. Otin kuitenkin Franz Kafkan Amerikan uudemman kerran työn alle. Ei siinä sen … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Ensimmäiset sata: Jo luettuja kirjoja

Blogissa ei ole merkintää aivan jokaisesta keltaisesta kirjasta. Merkinnän puute johtuu joko siitä, että aloitin blogin vasta 31. kirjan kohdalla tai siitä, että olin lukenut kyseisen kirjan jo ennen kuin ryhdyin lukemaan Tammen Keltaista kirjastoa systemaattisesti. Kävin Keltaista kirjastoa läpi, … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #121: Costandina

Zaharia Stancun Costandina-pienoisromaanissa on puskafarssin aineksia: huudetaan, tapellaan ja ryypätään. Teos on kuitenkin hahmojensa tarinoilta varsin traaginen. Nimihenkilö Costandinan tarina vaikuttaa tukalalta: hänen aviomiehensä hakkaa tämän monta kertaa ja lähettää Costandinan vaatimaan naisen kasvattiperheeltä maapalaa. Ilmeisesti kirjoitetun lain mukaan hänelle … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #120: Niin kauan kuin leirituli palaa

Zaharia Stancun romaanissa Niin kauan kuin leirituli palaa toistuu, etenkin sen alkupuolella, kaksi lausetta eri muodoissaan: ”he katsoivat meitä kuin kuolleita katsotaan” ja ”meillä ei ole mitään tekemistä sodan kanssa, mutta sodalla on tekemistä meidän kanssamme.” Niin kauan kuin leirituli … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti