Aihearkisto: Keltainen kirjasto

Keltainen kirjasto #122: Ohdakkeet palavat

Hoikan Memedin tarina jatkuu. Tässä jatko-osassa, hassua sinänsä, Memed ei kuitenkaan ole kovin aktiivinen toimija. Hän lähinnä pakenee piileskelee, pakenee poliiseja ja joutuu tahtomattaan taisteluihin heidän kanssaan. Aktiivisen toimijan tai tapahtumien käynnistäjän roolissa ovat Memedistä kerrotut tarinat. Hän saa kyläläisten … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Ensimmäiset sata: Olisiko pitänyt lukea jotain uudestaan?

Olin siis lukenut eri syistä Keltaisen kirjaston kirjoja jo ennen kuin aloitin järjestelmällisen luku-urakkani. Luen aika harvoin kirjoja uudelleen – maailmassa kun on tarpeeksi kiinnostavia teoksia ilman sitäkin. Otin kuitenkin Franz Kafkan Amerikan uudemman kerran työn alle. Ei siinä sen … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Ensimmäiset sata: Jo luettuja kirjoja

Blogissa ei ole merkintää aivan jokaisesta keltaisesta kirjasta. Merkinnän puute johtuu joko siitä, että aloitin blogin vasta 31. kirjan kohdalla tai siitä, että olin lukenut kyseisen kirjan jo ennen kuin ryhdyin lukemaan Tammen Keltaista kirjastoa systemaattisesti. Kävin Keltaista kirjastoa läpi, … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #121: Costandina

Zaharia Stancun Costandina-pienoisromaanissa on puskafarssin aineksia: huudetaan, tapellaan ja ryypätään. Teos on kuitenkin hahmojensa tarinoilta varsin traaginen. Nimihenkilö Costandinan tarina vaikuttaa tukalalta: hänen aviomiehensä hakkaa tämän monta kertaa ja lähettää Costandinan vaatimaan naisen kasvattiperheeltä maapalaa. Ilmeisesti kirjoitetun lain mukaan hänelle … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #120: Niin kauan kuin leirituli palaa

Zaharia Stancun romaanissa Niin kauan kuin leirituli palaa toistuu, etenkin sen alkupuolella, kaksi lausetta eri muodoissaan: ”he katsoivat meitä kuin kuolleita katsotaan” ja ”meillä ei ole mitään tekemistä sodan kanssa, mutta sodalla on tekemistä meidän kanssamme.” Niin kauan kuin leirituli … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #118: Haukkani Memed

Kostotarinoissa on aika selkeä fokus: on selvää, mikä tapahtumia ja etenkin päähenkilöä ajaa eteenpäin. Jokaisella lukijalla – ja varmaan jokaisella ihmisellä – on mielessään jonkinlainen oikeutuksen tai hyvityksen hakemisen mallitarina, joten kostotarinaa lukiessa tapahtumat pyrkivät asettumaan tähän malliin. Näin myös … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #117: Asian etu ja muita novelleja

Olen aikaisemminkin kirjoittanut siitä, kuinka Solženitsynin lukeminen on minulle vaikeaa. Vankileirien saariston ja kirjoittajan maine värjää koko lukukokemusta ilman että olisin vieläkään lukenut Vankileirien saaristoa. Jos se olisi mahdollista, voisi olla mielenkiintoista lukea jokin Solženitsynin teos tietämättä kirjoittajaa – kenties … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto 116: Kartano

Kylästä Kaupunkiin ja lopulta Kartanoon – Faulknerin tarina Snopesien suvusta saavuttaa vähintään välipäätöksen Keltaisessa kirjastossa. Romaani kertoo tarinaansa kahdella tavalla. Ensin se katsoo menneisyyteen eli periaatteessa jo kerrottuihin tai ainakin vihjattuihin tarinoihin: se syventää aikaisemmin lyhyesti kuvattua Mink Snopesin tarinaa … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #115: Kiveä kovempi

Graham Greene on käsitellyt tuotannossaan paljon katolisesta kristinuskosta nousevia teemoja. Hänen teoksensa Kiveä kovempi kuitenkin tuntuu välillä kovin kovin protestanttiselta romaanilta. Tarkoitan toki protestanttisen ennaltamääräämisopin mukaista romaania. Toisaalta ymmärrykseni teologisista nyansseista on vähäinen. Valtavirran kristinuskossa kai katsotaan pelastuksen seuraavan yksin … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #114: Miten sinua rakastinkaan

Urkupiste on musiikkitermi, jolla tarkoitetaan sävellyksessä ikään kuin muiden äänten alla menevää ja samana pysyvää säveltä. Esimerkiksi Straussin teoksessa Also sprach Zarathustra sellainen menee ensimmäisen osan taustalla. Se tuntuu jykevöittävän kaikkea, joka yltää kuulijan korviin. Äiti makaa siinä liikkumattomana. Keltaiset … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti