Aihearkisto: Keltainen kirjasto

Keltainen kirjasto #59: Taipumaton tahto

John Steinbeckin Taipumaton tahto sopisi – kuten myös Hiiriä ja ihmisiä – sivujuoneksi Vihan hedelmiin. Tarinat ovat variaatioita samasta teemasta, ja sellaisina niiden sisällyttäminen samojen kansien väliin olisi ollut turhaa ja estänyt näkemästä kunkin muunnelman omaa painotusta. Mainitut tarinat ovat … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #58: Roomatar

Kirjailijan ja kannen perusteella odotin tarinaa, joka askartelisi maailmansodan, eksistentaalisten kysymysten ja dekadenssin teemoissa. Arvaukseni toteutui paremmin kuin joskus aikaisemmin. Roomatar on noin 600-sivuinen teos, ja aloin lukea sitä kuin se olisi kertojahenkilönsä Adrianan elämäntarina alusta loppuun saakka. Pysyin uskossani … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #56: Unien silta

Novellikokoelmat ovat joskus hankalia tarinallisuuden kannalta. Onko kokoelman kertomuksista luettavissa – tai voidaanko niihin pakottaa – jokin yhteensitova teema tai tapahtumien kulku? Joskus se voi olla todella keinotekoista, sillä kokoelman on voitu koostaa kirjoittajien näkökulmasta mielivaltaisin perustein. Tanizakin novellikokoelma Unien … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #55: Flanderin tie

Onkohan tässä romaanissa varsinaista tarinaa? Claude Simonin romaanissa Flanderin tie vaikuttaisi aluksi olevan monta aikatasoa: välimerkeistä ja kappalejaoista enimmäkseen piittamatta käyskennellään esi-isän itsemurhan muistoissa, ehkä vähän tulevaisuuden toiveissakin, ja aina palataan tiehen ja etenkin hevosiin. Minulla ei kuitenkaan ole aavistustakaan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #54: Nollapiste

Tässä blogissa on kyse tarinoista. Graham Greenen kokoelmassa Nollapiste on neljä tarinaa. Niille tekisi vääryyttä lukemalla niitä väkisin tarinoina tarinoista.  Kaksi ensimmäistä eli pienoisromaani ”Puutarhan alla” ja novelli ”Morinin luona” sellaisia kuitenkin ovat. Keskityn ensin mainittuun. Kertomuksessa ”Puutarhan alla” eri … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #53: Kananjumala

Kananjumala, alaotsikoltaan Uutta venäläistä proosaa, on novellikokoelma. Sen tarinoilla ei ole välttämättä yhteistä kuin se, että ne ovat 1960-luvun nuorten nousevien – ilmeisesti neuvostojärjestelmän hyväksymien – tähtien kirjoittamia. Alkusanoissa kerrotaankin taiteellisen vapauden hiponeen lopulta ”puolaista tasoa.” Kokoelman lukemisen jälkeen sitä … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #52: Ovien ulkopuolella

Joko sinä kauan olet ollut kuolleena? kysyin minä. En, en suinkaan, hän vastasi. Mutta minä kaaduin talvella. Minua ei saatu kunnolla haudatuksi, Minä kun olin ihan jäässä. Kova kuin kivi. Aivan niin, Venäjällähän sinä kaaduit, eikö totta? Niin, heti ensimmäisenä … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #51: Hiiriä ja ihmisiä

Hiiriä ja ihmisiä on kertomus unelmista. George ja Lennie kiertävät tilapäistöissä laman koettelemissa Yhdysvalloissa vaalien unelmaa omasta pienestä talosta ja maapalasta, joka heidät elättäisi. George kertoo älyllisesti heikolle mutta ruumillisesti vahvalle Lennielle toistuvasti tarinaa – tulevaisuudenkuvaa – siitä, kuinka he … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #50: Ivan Denisovitšin päivä

Yllätyin hieman kohdatessani Boris Pasternakin Tohtori Živagon Keltaisessa kirjastossa – kirjoittaja ja teos kun olivat aikansa Neuvostoliitossa ja siten, otaksun, myös Suomessa arveluttavia. Aleksandr Solženitsynin Vankileirien saaristoa ei julkaissut suomeksi mikään suuri kustantaja. Wikipedian mukaan Tammi kieltäytyi teoksesta ”ulkopoliittisista syistä.” … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #49: Soturin lepo

Christiane Rochefortin Soturin lepo on teemaltaan ja tyyliltään lähellä sitä, mitä odotin sen edeltäjältä Keltaisessa kirjastossa. Se on tarina syntymistä ja kuolemista. Romaanin ensimmäinen osa alkaa siitä, kun Geneviéve löytää itsemurhaa yrittäneen Renaudin. Ensimmäisen osan päättyessä Geneviéve on itse kuolemaisillaan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti