Avainsana-arkisto: Aino

Jakso 1: Kultanainen

Julkaistu: 3.7.2020 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Rauta-ajan ensimmäisen jakson eli ”Kultanaisen” tarinat ovat tarinoita menettämisestä – etenkin naisen menettämisestä. Kalevalasta tiedetään, että Ilmarinen takoo itselleen kultaisen vaimon Kullervon surmaaman Pohjolan tyttären sijalle. Murha on toki aina väärin, mutta Ilmarisen vaimo ei täysin syytön ollut Kullervon provosoitumiseen. … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Viides runo: Vanhan miehen harhainen epätoivo

Julkaistu: 24.5.2019 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Haluaisin lukea Kalevalaa vahvana sankarifantasiana. Lönnrotin kokoelma tuntuu kuitenkin kamppailevan realismin ja maagisten heerosten kömpelössä välimaastossa. Jos en saa lukea jumalien taistelusta alkumeren kaaoksessa, en suostu lukemaan viidettä runoa yliluonnollisen näkökulman kautta. Näin ollen viidennessä runossa mieleltään hauras Väinämöinen harhailee … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Neljäs runo: Jälkiviisautta ja epäilyjä liioittelusta

Julkaistu: 3.5.2019 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Kalevalan neljännestä runosta nousee esiin kaksi asiaa: Aino ja hänen äitinsä elävät ihan eri kuplissa, ja Ainon äiti saattaa panna juttuihinsa vähän omiaan. Runo alkaa sillä, että Aino käyskentelee metsässä työn touhussa ja yhtäkkiä pusikosta änkeää esille vanha mies, joka … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kolmas runo: Tympeää arkirealismia

Julkaistu: 12.4.2019 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Kalevalan kolmannessa runossa Väinämöinen on kuuluisa siitä että on kuuluisa, Joukahainen sotkee asiansa ja Aino luvataan vanhukselle vasten tahtoaan puolisoksi, mutta tämän äiti iloitsee mahdollisuudesta päästä juoruihin julkkishäiden vuoksi. Painetussa Kalevalassa Väinämöinen elelee maailman synnystä kerronnan nykyhetkeen laulellen. Sikäli kuin … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti