Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Keltainen kirjasto #212: Valkoinen tunkio

Julkaistu: 10.6.2022 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Alice Munro kertoo novellikokoelmassaan Valkoinen tunkio pitkiä ja painavia tarinoita. Parasta on, että hän kykenee kertomaan pitkän tarinan, jonka sivumäärä on vähäinen. Erittäin hyvä esimerkki tästä on noin 30-sivuinen novelli ”Monsieur les Deux Chapeaux”. Munro vuorottelee henkilöidensä menneisyyden ja nykyisyyden … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #211: Mikä verissä on

Julkaistu: 3.6.2022 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Robertson Daviesin Mikä verissä on rakentuu petoksille. Petos – tai ainakin jonkinlainen valheellisuus – tarvitaan tarinan aloittamiseen, sen käänteiden motivointiin ja jännitteen rakentamiseen. Kaikki alkaa siitä, kun päähenkilö Francisin isoisä tarvitsee raskaaksi tulleelle tyttärelleen kunnollisen miehen. Vammaisena syntynyt lapsi kuitenkin … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Neljäsneljättä runo: Epäuskottavia käänteitä

Julkaistu: 27.5.2022 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Surmatyön jälkeen Kullervo pakenee, mutta ei ainakaan vielä saa Ilmarista peräänsä. Vaikuttaa siltä, että Ilmarisen emännän raaka murha oli tarinan kannalta tarpeeton: se ei motivoinut Ilmarista mihinkään ja Kullervolla oli joka tapauksessa syy hylätä isäntänsä. Kullervo aikoo lähteä kostamaan Untamon … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #210: Maailmannäyttely

Julkaistu: 20.5.2022 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

E.L. Doctorowin Maailmannäyttelyn takakanteen on valittu lainaus Cosmopolitanin arviosta: ”Maailmannäyttely pakottaa lukijan näkemään lapsen silmin lapsuuden kipeän kirkkauden.” Itselleni lupaukset näkymästä lapsen silmien kautta tuovat mieleeni Ray Bradburyn teokset, joista viimeisimpänä olen tainnut lukea Voikukkaviiniä-kokoelman. Niissä ei ole ehkä ”kirpeää … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #209: Rottarouva

Julkaistu: 13.5.2022 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Pääsenköhän muuten koskaan lukemaan Günter Grassin Peltirumpua? Sehän ei ole ilmestynyt Keltaisessa kirjastossa. Kai siihenkin täytyy vielä tarttua – Grassia olin kuitenkin lukenut jonkin verran jo ennen tämän urakan aloittamista. Rottarouvan tarinaa on melko mahdotonta – tai turhaa – kuvata. … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kolmasneljättä runo: Ilmarisen emännän tuho

Julkaistu: 6.5.2022 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Paimenessa Kullervolle tulee nälkä, ja hän rikkoo veitsensä emännän ilman mitään syytä leipään leipomaan kiveen. Menetystä voimistaa se, että veitsi oli ainoa muisto Kullervon perheestä. Ratkaisu on ihan hyvä – se tekee käänteestä vielä henkilökohtaisemman – mutta olisi ollut eduksi, … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #208: Voittamattomat

Julkaistu: 29.4.2022 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Onko kirjailijan teosten kääntämisjärjestyksellä väliä? Ei varmaan, jos tarinat ovat aidosti itsenäisiä. Teemojen ei tarvitse olla toisistaan riippumattomia. Mutta William Faulknerin Voittamattomien äärellä minua häiritsee se, että tapahtumat ikään kuin tiedetään jo, kun on luettu alun perin myöhemmin ilmestynyt Snopes-trilogia … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Toiset sata: Jo luettuja kirjoja

Julkaistu: 22.4.2022 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Nyt voisi katsoa taaksepäin Keltaisen kirjaston kirjoihin 101-200. En lue blogimerkintöjäni varten uudelleen kirjoja, jotka olen jo aikaisemmin lukenut, joten blogissa ei ole omaa merkintää aivan kaikille joskus lukemilleni keltaisille kirjoille. Tällaisia jo luettuja kirjoja käsittelin ensimmäisen sadan osalta aikaisemmassa … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #207: Kuolemaan asti

Julkaistu: 15.4.2022 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Taannoin pähkäilin, kuinka kirjoittaa novellikokoelmasta. Pitäisikö keksiä läpileikkaava tarinallinen teema vai tiivistää erillisiä juonia? Amos Ozin kahden tarinan nide on tältä osin helppo. Molemmissa tarinoissa mennään kuolemaa kohti. Voin rehellisesti sanoa, etten kiinnittänyt teoksen nimeen huomiota ennen kuin suljin kannet … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kahdesneljättä runo: Mitä ihmettä?

Julkaistu: 8.4.2022 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Tuntuu kuin Lemminkäis-jaksoja ja Ilmariseen liittyviä runoja olisi toimittanut ihan eri henkilö. Toinen arvostaa johdonmukaisuutta, jatkumoa ja komeita näkyjä, toiselle riittää että saadaan sovittu runomäärä täyteen välittämättä sisällöstä tai logiikasta. Runossa 32 on 548 säettä, joista noin 500 on erilaisia … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti