-
Viimeisimmät artikkelit
Viimeisimmät kommentit
- historijoitsija: Viideskymmenes runo: Tarpeeton loppunäytös
- Ville: Leavings-tarinoita: Kerro terveiset lapsille
- Tope: Leavings-tarinoita: Miranda
- Petri Karkkola: Leavings-tarinoita: Miranda
- Petri Karkkola: Liu: Kuolema on ikuinen
Arkistot
- kesäkuu 2026
- toukokuu 2026
- huhtikuu 2026
- maaliskuu 2026
- helmikuu 2026
- tammikuu 2026
- joulukuu 2025
- marraskuu 2025
- lokakuu 2025
- syyskuu 2025
- elokuu 2025
- heinäkuu 2025
- kesäkuu 2025
- toukokuu 2025
- huhtikuu 2025
- maaliskuu 2025
- helmikuu 2025
- tammikuu 2025
- joulukuu 2024
- marraskuu 2024
- lokakuu 2024
- syyskuu 2024
- elokuu 2024
- heinäkuu 2024
- kesäkuu 2024
- toukokuu 2024
- huhtikuu 2024
- maaliskuu 2024
- helmikuu 2024
- tammikuu 2024
- joulukuu 2023
- marraskuu 2023
- lokakuu 2023
- syyskuu 2023
- elokuu 2023
- heinäkuu 2023
- kesäkuu 2023
- toukokuu 2023
- huhtikuu 2023
- maaliskuu 2023
- helmikuu 2023
- tammikuu 2023
- joulukuu 2022
- marraskuu 2022
- lokakuu 2022
- syyskuu 2022
- elokuu 2022
- heinäkuu 2022
- kesäkuu 2022
- toukokuu 2022
- huhtikuu 2022
- maaliskuu 2022
- helmikuu 2022
- tammikuu 2022
- joulukuu 2021
- marraskuu 2021
- lokakuu 2021
- syyskuu 2021
- elokuu 2021
- heinäkuu 2021
- kesäkuu 2021
- toukokuu 2021
- huhtikuu 2021
- maaliskuu 2021
- helmikuu 2021
- tammikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- lokakuu 2020
- syyskuu 2020
- elokuu 2020
- heinäkuu 2020
- kesäkuu 2020
- toukokuu 2020
- huhtikuu 2020
- maaliskuu 2020
- helmikuu 2020
- tammikuu 2020
- joulukuu 2019
- marraskuu 2019
- lokakuu 2019
- syyskuu 2019
- elokuu 2019
- heinäkuu 2019
- kesäkuu 2019
- toukokuu 2019
- huhtikuu 2019
- maaliskuu 2019
- helmikuu 2019
- tammikuu 2019
- joulukuu 2018
- marraskuu 2018
- lokakuu 2018
- syyskuu 2018
- elokuu 2018
- heinäkuu 2018
- kesäkuu 2018
- toukokuu 2018
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- marraskuu 2017
- lokakuu 2017
- syyskuu 2017
- elokuu 2017
- heinäkuu 2017
- kesäkuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- helmikuu 2017
- tammikuu 2017
Kategoriat
Meta
Avainsana-arkisto: Lemminkäinen
Kahdeskymmenes runo: Selvä välinäytös
Kalevalan kahdeskymmenes runo on kokoelma asioita, jotka pitää saada hoidettua, jotta voidaan siirtyä häihin. Samalla se on ollut hyvä kohta tunkea sekalaista kansanperinnettä säilytettäväksi. ”Oluen virsi” ja ”Mehiläisen sanat” sen sijaan sopivat melko hyvin kahdenteenkymmenenteen runoon, vaikka ne eivät tarinaa … Lue loppuun
Kategoriat: Kalevala
Avainsanoina Elias Lönnrot, Kalevala, Lemminkäinen, Pohjolan emäntä
Jätä kommentti
Viidestoista runo: Avuliaat tyypit vähissä
Vahingossa meno puoli vuotta ennen kuin Lemminkäisen tarina pääsi jatkumaan! Harmillista, koska viidestoista runo on ensimmäisen Lemminkäis-jakson viimeinen runo, ja sen jälkeen jakso olisi ollut mukavasti paketissa. No, jos joku on tätä tiiviisti seuraillut, niin edellistä merkintää voi vähän kerrata. … Lue loppuun
Kategoriat: Kalevala
Avainsanoina Ilmarinen, Kalevala, Lemminkäinen, Lemminkäisen äiti, Pohjolan emäntä
Jätä kommentti
Jakso 4: Pitkä talvi
Rauta-ajan päätös rakennettiin oikeastaan aika hienosti. Kolmannen jakson jälkeen mietin, että tarinoita on vaikea tuoda yhteen, sillä sarjan maailma ei ole sisäisesti johdonmukainen. Riskiksi ajattelin liian suureen pyrkivää tarinan päätöstä, joka ei edes voisi toimia. Päätösjakso ei yritä lyödä kaikkea … Lue loppuun
Kategoriat: Kalevala
Avainsanoina Ilmarinen, Kalevala, Kalle Holmberg, Lemminkäinen, Mad Max, Paavo Haavikko, Pitkä talvi, Rauta-aika, Tom Wentzel, Väinämöinen
Jätä kommentti
Jakso 3: Lemminki
Rauta-ajan kolmas jakso ”Lemminki” olisi voinut olla oma elokuvansa tai sen olisi voinut kertoa kahtena lyhyempänä jaksona. Näin esitettynä tarinoissa on jotakin tosi turhauttavaa. Tarina sinänsä on kuin Kalevalasta: Kyllikin ryöstö, puolin ja toisin rikottavat valat, kosioretki Pohjolaan, kuolema ja … Lue loppuun
Kategoriat: Kalevala
Avainsanoina Joukahainen, Kalevala, Kalle Holmberg, Kyllikki, Lemminkäinen, Lemminkäisen äiti, Lemminki, Paavo Haavikko, Rauta-aika, Väinämöinen
Jätä kommentti
Neljästoista runo: Aiotun anopin loputtomat vaatimukset
Lemminkäinen ei luovuta, vaan päättää pyytää metsän jumaluuksilta apua hiiden hirven jahtaamisessa. Koska Lönnrot on päättänyt säilöä samaan runoon asiaan liittyviä loitsuja jälkipolville, kokonaisuus on aika epätasapainoinen. Nyt käy niin, että nostatus, loitsinta, anelu ja uhoaminen vievät toistasataa säettä, ja … Lue loppuun
Kolmastoista runo: Hiihtoa ja tuotesijoittelua
Aiheutettuaan sekasortoa Pohjolassa Lemminkäinen vaatii naista, Kalevalan sankari kun on. anna nyt, akka, piikojasi,tuopa tänne tyttöjäsi,paras parvesta minulle,pisin piikajoukostasi! Louhi ei vähästä hätkähdä. Täytyy muistaa, että hän on hiljattain lähettänyt matkoihinsa niin Väinämöisen kuin Ilmarisenkin, ja näillä sentään oli ansioluetteloissaan … Lue loppuun
Kahdestoista runo: Lemminkäinen on Joukahaista kovempi jätkä
Lemminkäinen viipy kalareissulla odottamattoman pitkään ja Kyllikki päätti käydä lasillisella tyttöjen kanssa – tai mitä ”kassapäien karkelot” sitten tarkoittaakaan. Kun Lemminkäinen saa kuulla, että Kyllikki vastoin valaansa kävikin kylillä, hän alkaa heti valmistella oman valansa rikkomista ja koota tappelukamppeitaan. Lemminkäisen … Lue loppuun
Kategoriat: Kalevala
Avainsanoina Joukahainen, Kalevala, Kyllikki, Lemminkäinen, Lemminkäisen äiti
Jätä kommentti
Yhdestoista runo: Parinmuodostuksen sosioekonomisia kysymyksiä
Väinämöisen ja Ilmarisen yritykset vokotella naisia eivät onnistuneet. Lemminkäisen kohdalla – jo nimen perusteella – pitäisi käydä toisin. Tappelupukari ja monista vihjeistä päätellen matalahkossa sosioekonomisessa asemassa oleva Lemminkäinen haluaisi puolisokseen varakkaan suvun Kyllikin. Kyllikki on tässä suhteessa samanlainen kuin aikaisemmin … Lue loppuun