Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Keltainen kirjasto #157: Tulkit

Wole Soyinkan romaani Tulkit on hankala tapaus. Blogin jonkinlainen tunnuslause on ”kyse on tarinoista”. Luulen, ettei Tulkeissa ole kyse tarinasta. Jos aivan rehellisiä ollaan, niin mieleeni jäi lähinnä se, että yhdellä keskushenkilöistä on omanlaisensa ulostamiseen keskittyvä uskonto tai maailmankatsomus. Muu … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #156: Hullu metsä

Zaharia Stancun romaani Hullu metsä on jatko omaelämäkerralliselle Älä unohda, Darie -teokselle. Kirjoitin siitä näin: Niinpä asioita tapahtuu, juonenpätkiä jää kesken, ja sitten kaikki vain päättyy. Oliko tarinaa? Ei ainakaan sellaista, jonka päätöstä kohti olisi rakennettu tapahtumien vuolla. Muuttaako jatko … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Viidestoista runo: Avuliaat tyypit vähissä

Vahingossa meno puoli vuotta ennen kuin Lemminkäisen tarina pääsi jatkumaan! Harmillista, koska viidestoista runo on ensimmäisen Lemminkäis-jakson viimeinen runo, ja sen jälkeen jakso olisi ollut mukavasti paketissa. No, jos joku on tätä tiiviisti seuraillut, niin edellistä merkintää voi vähän kerrata. … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #154: Lublinin taikuri

Ihmisen elämä ei vain tapahdu. Se toki tapahtuu asioiden sarjana. Tärkeämpää kuitenkin on, että elämä tapahtuu ihmiselle itselleen ja muille ihmisille. Tämä tarkoittaa sitä, että elämäntapahtumat saavat merkityksiä: niitä koetaan ja tulkitaan. Ihminen antaa merkityksiä oman elämänsä tapahtumille, mutta ihmiset … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #151: Kaikkein pyhin

William Faulknerin Kaikkein pyhin on aika eleetön ja synkkä kertomus ihmisistä, joiden tekojen seurauksilla ei ole juuri tekemistä sen kanssa, mihin teoilla pyrittiin. Se kuulostaa lohduttomalta: teet jotakin, mutta luultavasti se johtaa muuhun kuin haluamaasi. Miksi siis tehdä mitään? Osa … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kesäsarjan lisäosa: Teksti televisiosarjan takana

Yleensä olen kirjoittanut kesäksi vähemmän, mutta Rauta-ajan neljä jaksoa vaativat merkinnän kukin. En kuitenkaan huomannut, että heinäkuussa on viisi perjantaina! Täytyi siis lukea lopuksi Paavo Haavikon teksti Rauta-aika. Kannessa on kirjan otsikkoa suurempana käyttöohje lukijalle. Unohda! Unohda Kalevala, sen sankarit, … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Jakso 4: Pitkä talvi

Rauta-ajan päätös rakennettiin oikeastaan aika hienosti. Kolmannen jakson jälkeen mietin, että tarinoita on vaikea tuoda yhteen, sillä sarjan maailma ei ole sisäisesti johdonmukainen. Riskiksi ajattelin liian suureen pyrkivää tarinan päätöstä, joka ei edes voisi toimia. Päätösjakso ei yritä lyödä kaikkea … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Jakso 3: Lemminki

Rauta-ajan kolmas jakso ”Lemminki” olisi voinut olla oma elokuvansa tai sen olisi voinut kertoa kahtena lyhyempänä jaksona. Näin esitettynä tarinoissa on jotakin tosi turhauttavaa. Tarina sinänsä on kuin Kalevalasta: Kyllikin ryöstö, puolin ja toisin rikottavat valat, kosioretki Pohjolaan, kuolema ja … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Jakso 2: Sampo

Rauta-ajan toisessa jaksossa ”Sampo” ei juuri puhuta. Dialogia on sen verran, että tavoitteet asetetaan – että tekemisen saa käyntiin. Jaksossa siis tehdään. Tai ehkä siinä pikemminkin yritetään, pyritään. Kolme miestä – Väinö, Ilmari ja Lemminki – tavoittelevat Pohjolan tytärtä. Hintaa … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Jakso 1: Kultanainen

Rauta-ajan ensimmäisen jakson eli ”Kultanaisen” tarinat ovat tarinoita menettämisestä – etenkin naisen menettämisestä. Kalevalasta tiedetään, että Ilmarinen takoo itselleen kultaisen vaimon Kullervon surmaaman Pohjolan tyttären sijalle. Murha on toki aina väärin, mutta Ilmarisen vaimo ei täysin syytön ollut Kullervon provosoitumiseen. … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti