Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Keltainen kirjasto #149: Kuolematon ruoho

Kuolemattomassa ruohossa kyläläiset tarvitsevat puuvillaa kuten jo edellisessä osassa. Tämän kehyksen sisällä kyläläisten keskuudessa elää kaksi hyvin voimakasta tarinaa: jo aikaisemmin alkanut tarina Tašbašista pyhimyksenä ja myöhemmin syntynyt tarina siitä, että Pitkä Ali tappoi äitinsä, kun kylä lähti keräämään puuvillaa. … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #148: Nick Adamsin tarina

On jo varsin selvää, että en suhtaudu ristiriidattomalla ilolla Ernest Hemingwayn melko taajaan Keltaisessa kirjastossa vastassa olevaan tuotantoon. Ne vain tuntuvat niin ohuilta. En kykene näkemään niiden piilotettua hienoutta – en osaa lukea niistä kuin sen minkä riveiltä kykenee lukemaan. … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Ursula Le Guin: Malafrena

Ursula K. Le Guinin romaani Malafrena johdattaa taas yhteen mieliaiheistani: mitä arvoa on sillä, missä todenkaltaisuuden suhteessa tarina on tarinan ulkopuoliseen todellisuuteen. Malafrena on kuvitteellisen Orsinian historiaa. Kyse ei siis ole Orsinian kuvitteellisesta historiasta – ainakaan tarinoiden sisällä, sillä siellä … Lue loppuun

Kategoriat: tieteiskirjallisuus | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #147: Shosha

Isaac Bashevis Singerin romaani on saanut nimensä yhdeltä sen henkilöistä. Shosha on Shoshan kertojahenkilön lapsuudenystävä, nuori nainen jolla nykyään varmaankin todettaisiin kehitysviivästymä, ja jonka kanssa kertoja menee naimisiin vaikka samalla menettääkin mahdollisuuden miljoonaomaisuuden. Mutta vaikka tarinan nimi on Shosha, se … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #146: Simpanssin kauneus

A.W. Yrjänän sanoittamassa CMX:n laulussa ”Jatkuu niin kuin sade” todetaan näin: jos meillä ei ole tarinaanäemme vain tämän huoneenjos meillä ei ole tarinaakaikki virtaa tiehensä Vaikka ei voikaan varmaksi tietää, mitä Yrjänä tarkoitti tekstillään, nuo säkeet ovat käyneet mielessäni ajatellessani … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Väitöskirjan tarina

Väitöstilaisuuteni oli noin kolme kuukautta sitten. Yksi aika iso osa elämäntarinaa on siis takana. Mutta väitöskirjan tarina on paljon muutakin kuin sen tekemisen historia. Tietenkin sen tekemiseen liittyy runsaasti ponnistuksia, ajatuksia ja tunteita, mutta näiden intensiivisten hetkien lisäksi se oli … Lue loppuun

Kategoriat: tutkimus | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #145: Mutta suurin kaikista

Joskus tuntuu vaikealta uskoa, että ihmiset aidosti uskoisivat yliluonnollisiin asioihin ja kuolemanjälkeiseen elämään. Enimmän osan ajasta maailma tosin osoittaa, että kaikki ovat jollakin tavalla epärationaalisia sekä yhdessä että erikseen. Tätä merkintää muuten kirjoitan 14.3., viikolla jolloin koronavirus on alkanut toden … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #144: Solomonin laulu

Toni Morrisonin Solomonin laulu kertoo toisiinsa vuosikymmenten aikana kietoutuvista elämistä ja siitä, miten ihmisistä kerrotut tarinat ovat pettymyksiä. Päähenkilö Maitomies on saanut kutsumanimensä tavalla, joka vasta aikuisiällä selviää hänelle – eikä se ole varsinaisesti ylevä tarina. Maitomiehen nousee aikuisena autoritaarista … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

China Miéville: The last days of New Paris

Taannoin pohdiskelin, kuinka lukea tarinoita toisesta kulttuuripiiristä. China Miévillen pienoisromaanin The last days of New Paris äärelle voi ihmetellä, kuinka lukea tarinoita tutusta kulttuuripiiristä. Oikeasti pienoisromaanin kulttuuripiiri ei ole minulle tuttu, vaikka se onkin aikalaisen länsimaisen kirjoittajan toisen maailmansodan kuvastosta … Lue loppuun

Kategoriat: tieteiskirjallisuus | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #143: Mieheni Mikael

Amos Ozin romaani Mieheni Mikael on yhtä aikaa Mikaelin ja hänen kertojana toimivansa vaimon tarina. Lukija saa tietää Mikaelista tämän vaimon kerronnan kautta – ja samalla tietenkin kertoja kertoo myös itsestään. Kerronta on minämuotoista, mutta päähenkilö Mikael on kuitenkin omine … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti