Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Keltainen kirjasto #302: lllan tullen, yön pimeten

Isaac Bashevis Singerin ”Kaksi maailmaa” -kokonaisuuden ensimmäisen osan eli Nousee päivä, laskee päivä kohdalla kirjoitin seuraavaa: Nämä tulisi ehkä lukea rinnakkain tai lyhyessä ajassa peräjälkeen eikä vuosien erolla teosten välissä. No, jälkimmäinen osa on numeroltaan 302 eli tulee luettavaksi jo … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kirjahyllyllä: BAN-BAY

Tämä hylly ei ole ainoastaan Iain (M.) Banksia, mutta läheltä pitää. Mikäli hankkisin varhaisen Kulttuuri-kolmikon Muista Flebasta, Pelaaja ja Aseiden käyttö tarkastetut suomennokset, voisin siirtää kaiken Max Barryn Jennifer Valtiovallasta lähtien seuraavalle hyllylle. Luultavasti en veisi Banksin teosten edellisiä laitoksia … Lue loppuun

Kategoriat: kirjahyllyllä | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kolmas satanen: Jo luettuja kirjoja

Katsotaan taas taaksepäin. Blogissani ei ole omia merkintöjä jokaiselle Keltaisen kirjaston kirjalle vaan vain niille, jotka luen tässä urakassa. En siis lue jo lukemiani uudelleen tai muistele niitä merkintöihin saakka. Muistelen kuitenkin nyt kirjoja 201–300, jotka olin lukenut ennen urakkaa. … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #301: Velho mieheksi

Neljäs sataluku alkaa Robertson Daviesin romaanilla Velho mieheksi. Se on tarina, joka on melkein tarina parantavista tarinoista tai elämäntarinan ymmärtämisesta parantamisen välineenä, mutta ei lopulta kuitenkaan. Suurimman osan viidestäsadasta sivustaan Velho mieheksi etenee kuin mikäkin John Irvingin teos, vaikka ei … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kirjahyllyllä: BAL

Tällä hyllyllä on vain James Graham Ballardia. Hyllyä ei ole täytetty loppuun asti, koska en pidä siitä, että kirjailijan rivi täytyy katkaista – ja Ballardin jälkeen hyllyssäni on pitkä rivi Iain (M.) Banksia. J.G. Ballard on yksi minulle merkityksellisempiä kirjailijoita. … Lue loppuun

Kategoriat: kirjahyllyllä | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #300: Ainoa oikea

Tarinoissa on alku ja loppu. Välissä on käänteitä, ja jokin jännitekin täytyy olla. Tapahtumien pitäisi seurata toisiaan riittävän loogisesti – vähintään sen logiikan mukaan, joka tarinan maailmassa vallitsee. Joskus tarinan loppuratkaisun – tai tarinan viimeisen käänteen – pitää pysyä salassa … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #298: Isoäitini tarina

Tadeusz Konwickin Isoäitini tarina on hänen toinen teoksensa Keltaisessa kirjastossa. Ensimmäinen eli Pieni ilmestyskirja oli todella mielenkiintoinen kokemus. Siksi kävin mielenkiinnolla myös Isoäitini tarinan äärelle. Mutta koska romaaneiksi kirjoitetut elämäkerrat ja mahdollisimman ”realistiset” teokset Tulisiko tämä todella olemaan kirjoittajan todellisen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Kirjahyllyllä: ASI–AYL

Toisella hyllyllä on lähes pelkästään Isaac Asimovia. Muista kirjoista pelkästään Margaret Atwoodilla on tässä kaksi teosta. Osaan näkyvistä Asimovin kirjoista liittyy tarina. Osa niistä on häkellyttävän hyväkuntoisia niinkin vanhoiksi niteiksi. Osa näistä hyväkuntoisista niteistä on myös ollut melko halpoja – … Lue loppuun

Kategoriat: kirjahyllyllä | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #297: Mr Vertigo

Jos tarina lähtee siitä, että salaperäinen muukalainen aikoo opettaa päähenkilön kävelemään ilmassa, suhtaudun lähtökohtaisesti myönteisesti. Paul Austerin romaanissa Mr Vertigo tuntuu olevan aluksi jotakin todella amerikkalaista. Päähenkilö, nuori valkoinen poika Walt elää intiaaninaisen, mustan nuorukaisen ja hänet ohjattavakseen ottaneen unkarinjuutalaisen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #296: Avarammille aloille

Günter Grass, Avarammille aloille, ja yli 600 sivua. Olen joskus kirjoittanut pitkistä kirjoista. Oikeuttaako romaanin tarina sivumääränsä? Toisaalta: kuka minä olen arvioimaan, mitä kukaan saa kirjoittaa? Vakavasti: Avarammille aloille sisältää yhden ilmitarinan lähetistä, harrastelijatutkijasta ja -kirjailijasta, jota kutsutaan Fontyksi, ja … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti