Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Keltainen kirjasto #307: Kuolema luotolla

Esiosissa on melkein väistämättä se ongelma, että tarinan loppuratkaisu on enemmän tai vähemmän tiedossa: lukija tietää esimerkiksi sen, mistä tilanteesta päähenkilö lähtee esiosan päätyttyä tai kuinka keskeisille panoksena olleilla asioille tapahtui. Esiosaa kirjoittaessa kirjailijan vapausasteet ovat vähäisemmät ja siten ainakin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #306: Musta kirja

Hän otti hotellin edestä taksin; kuski alkoi kertoa hänelle tarinaa. Koska Galip oli tajunnut että ihminen voi olla oma itsensä vain kertomalla tarinoita, hän kuunteli ennakkoluulottomasti. Orhan Pamukin Musta kirja on erikoinen tapaus. Se on tarina, jonka hahmot sekoittuvat tarinoihin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kirjahyllyllä: BRI–BRO

Tällä hyllypätkällä on vain kolme kirjaa. Se johtuu käytännöstäni välttää yhden kirjailijan rivin katkaisemista kesken hyllyn. Seuraava kirjailija näiden jälkeen on puolison kokoelmassa runsaasti suomennettu Sandra Brown, joka vie aivan oman hyllyvälinsä. Tässä kuvassa näkyy muutama muukin kirja, mutta esittelyvuorossa … Lue loppuun

Kategoriat: kirjahyllyllä | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Ray Bradburyn avauslauseita

Luin taannoin Vaskikirjojen julkaiseman Ray Bradburyn novellikokoelman Ukkosen jyrähdys ja muita tarinoita. Kirjoitin kuitenkin merkinnän vain niminovellista, koska siihen sai jonkinlaisen kulttuurisen osmoosin tulokulman. Moni muukin novelli olisi oman merkintänsä arvoinen. Joissakin novelleissa on jopa lauseita, jotka ansaitsisivat oman blogikirjoituksen. … Lue loppuun

Kategoriat: sekalaista | Avainsanoina , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #305: Vielä yksi asia

Raymond Carverin novellikokoelma Vielä yksi asia sisältää tuskin mitään turhaa. Sanankäyttö on hallittua. Tarina alkaa, etenee, loppuu. Kaikki tarpeellinen on kerrottu. Erityisen mielenkiintoista on se, kuinka Carver rakentaa tarinansa. Vertaillaan tätä parin muuhun Keltaisen kirjaston novellistiin. Richard Fordin Rocks Springs … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Kirjahyllyllä: BRA

Mitä sellaista voisin vielä Ray Bradburystä sanoa, jota en ole jo sanonut jossakin yhteydessä? Varmasti paljonkin, koska joitakin luonnoksia on jo. Mutta onko kirjahyllyni Bradbury-teoksilla tarinoita? Romaanin Kuolema on yksinäinen juttu -kansipaperissa näkyy puoliksi pois revitty kirjastolappu. Minkä kirjaston poistoja … Lue loppuun

Kategoriat: kirjahyllyllä | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #304: Kivikello

György Konrádin Kivikello on jatkoa tai rinnakkaisteos Keltaisessa kirjastossa aikaisemmin julkaistulle romaanille Pidot puutarhassa. Kirjoitin siitä seuraavaa: Pidot puutarhassa pitäisi lukea uudestaan ja eri tyylillä – tarkemmin. Sitä en kuitenkaan tiedä, muuttuisiko kokemus tarinasta paljonkaan. Kyse on vahvoista tunteita, pakottavista tapahtumista … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #303: Kuvitelma 20. vuosisadasta

Muisteluihini kolmannesta satasesta mahtui hyvinkin Peter Høegin teoksista innostuminen. Voi olla, että jos olisin lukenut häntä nuorempana, olisin saattanut vaikuttua samalla tavalla syvällisesti kuin teini-iässä Jean-Paul Sartren Inhosta. Nyt kokemukset taitavat olla kauttaaltaan laimeampia. Tiesin Høegin Kuvitelman 20. vuosisadasta olevan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kirjahyllyllä: BEA-BOY

Tästä rivistä kolme huomiota: yksi on Greg Bearin Darwinin radiosta, toinen Stefano Bennin Baolista ja kolmas Alfred Besterin Murskatusta miehestä. Darwinin radiosta on jotakuinkin tarina. Greg Bear oli vakiinnuttanut asemansa tieteiskirjailijana jo 1980-luvulla, ja varsin keskeinen teos onkin hyllyllä ensimmäisenä … Lue loppuun

Kategoriat: kirjahyllyllä | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Kolmas satanen: Uusia miellyttäviä tuttavuuksia

Seuraavaksi pysähdytään jälleen keltaisten kirjojen numeroiden 201-300 äärelle. Mitkä jättivät – ehkä yllättäenkin – erityisen myönteisen vaikutelman? Keltaisen kirjaston kolmas satanen ilmestyi vuosien 1986 ja 1997 välillä ja koska alkuteokset olivat suomentamisensa aikana melko tuoreita, nämä tuntuivat minusta käytännössä nykykirjallisuudelta. … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti