Avainsana-arkisto: Keltainen kirjasto

Toiset sata: Mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia

Lukuhaasteiden tai tällaisten systemaattisten urakoiden kuten Keltaisen kirjaston projektini ehkä paras puoli on siinä, että tulee luettua sellaista, mitä ei muuten lukisi vaikka kannattaisi. Siinä on samaa kuin mistä pidin ravintoloissa kun sellaisissa vielä kävi ennen maailmanlaajuista pandemiaa: valitsi vain … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #218: Leikkiä ja ajanvietettä

James Salterin romaanin Leikkiä ja ajanvietettä voisi lukea eroottisena tarinana joutilaista 1960-luvun Euroopassa. Sellaisena se voisi sopia vaikka Alberto Moravian tuotantoon. Olen monta kertaa maininnut Moravian viime aikoina. Edellinen merkintä oli juuri hänen kirjastaan. Kun pysähtyy ajattelemaan, kuka Salterin romaanin … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #217: Sivustakatsoja

Alberto Moravian Sivustakatsoja-romaanissa päähenkilön vaimo Silvia pettää tätä päähenkilön isän kanssa ja päähenkilö älyllistää ja psykologisoi asiaa minkä ehtii. Tiedän, enkä mitenkään erityisen alitajuisesti, että tämä halu nähdä kilpakosijassani mieluummin isä kuin mies johtuu isän Silviaan luomasta suhteeesta, jossa vaistoan … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto 216: Vanhaa rakkautta

Isaac B. Singerin novellikokoelma Vanhaa rakkautta on koottu ilmeisesti viidellä vuosikymmenellä ilmestyneistä tarinoista. Melkein jokaista lukiessaan tuntuu kuin lukisi samaa ydintarinaa mutta hieman eri miljöössä tai hieman eri henkilöin. Novellit eivät ole niin peittelemättömästi koko ajan sama tarina kuin Alberto … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #213: Ei oikein ihminenkään

Huomaan harmittelevani, kun Keltaisessa kirjastossa tulee vastaan muuta kuin kertomakirjallisuutta. Joseph Brodskyn (alk. Iosef Aleksandrovitš Brodski) esseekokoelma Ei oikein ihminenkään koostuu kahdesta tekstistä, jotka ovat kansitekstien mukaan alkuteoksen ensimmäinen ja viimeinen essee. Tietämättä taustoja sen kummemmin tulee mieleen, että Otavalle … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #212: Valkoinen tunkio

Alice Munro kertoo novellikokoelmassaan Valkoinen tunkio pitkiä ja painavia tarinoita. Parasta on, että hän kykenee kertomaan pitkän tarinan, jonka sivumäärä on vähäinen. Erittäin hyvä esimerkki tästä on noin 30-sivuinen novelli ”Monsieur les Deux Chapeaux”. Munro vuorottelee henkilöidensä menneisyyden ja nykyisyyden … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #211: Mikä verissä on

Robertson Daviesin Mikä verissä on rakentuu petoksille. Petos – tai ainakin jonkinlainen valheellisuus – tarvitaan tarinan aloittamiseen, sen käänteiden motivointiin ja jännitteen rakentamiseen. Kaikki alkaa siitä, kun päähenkilö Francisin isoisä tarvitsee raskaaksi tulleelle tyttärelleen kunnollisen miehen. Vammaisena syntynyt lapsi kuitenkin … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #210: Maailmannäyttely

E.L. Doctorowin Maailmannäyttelyn takakanteen on valittu lainaus Cosmopolitanin arviosta: ”Maailmannäyttely pakottaa lukijan näkemään lapsen silmin lapsuuden kipeän kirkkauden.” Itselleni lupaukset näkymästä lapsen silmien kautta tuovat mieleeni Ray Bradburyn teokset, joista viimeisimpänä olen tainnut lukea Voikukkaviiniä-kokoelman. Niissä ei ole ehkä ”kirpeää … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #209: Rottarouva

Pääsenköhän muuten koskaan lukemaan Günter Grassin Peltirumpua? Sehän ei ole ilmestynyt Keltaisessa kirjastossa. Kai siihenkin täytyy vielä tarttua – Grassia olin kuitenkin lukenut jonkin verran jo ennen tämän urakan aloittamista. Rottarouvan tarinaa on melko mahdotonta – tai turhaa – kuvata. … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #208: Voittamattomat

Onko kirjailijan teosten kääntämisjärjestyksellä väliä? Ei varmaan, jos tarinat ovat aidosti itsenäisiä. Teemojen ei tarvitse olla toisistaan riippumattomia. Mutta William Faulknerin Voittamattomien äärellä minua häiritsee se, että tapahtumat ikään kuin tiedetään jo, kun on luettu alun perin myöhemmin ilmestynyt Snopes-trilogia … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti