Avainsana-arkisto: Keltainen kirjasto

Keltainen kirjasto #314: Naistenmiehiä

Richard Fordin teos Naistenmiehiä koostuu alaotsikkonsa mukaisesti kolmesta kertomuksesta. Ne ovat itsenäisiä pitkähköjä novelleja eivätkä siis muodosta romaania jotenkin lomittumalla toisiinsa. Termi ”naistenmiehiä” saa heti odottamaan tietynlaisia tarinoita – tai, jos kirjoittaja on ovela, hän tarjoaa jonkinlaisen kierteen rehvastelevien miesten … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #313: Tulvan vuosi

Eduardo Mendozan Tulvan vuosi on vähäeleinen mutta samalla voimallinen tarina. Yhtäältä se kuvaa päähenkilönsä elämän lyhytaikaista mutta hyvin intensiivistä jaksoa ja toisaalta myös sitä, kuinka nämä ”tulvan vuoden” tapahtumat vaikuttivat hänen elämänsä tuleviin vuosikymmeniin ja suorastaan sen viimeisiin hetkiin. Tarina … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kirjahyllyllä: CAL–CAP

Tämä hylly on lähes kokonaan Italo Calvinoa. Jo rivi Calvinoa vastaa kirjastoa. Ensimmäisen kerran kohtasin Calvinon – joskin tietämättäni – Aku Ankan taskukirjasta. Numeroon 168 oli sovitettu Halkaistu varakreivi. Ehkä pitäisi lukea se pitkästä aikaa. Tämän jälkeen elämäni jatkui pitkään … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #312: Paratiisi

Toni Morrisonin Paratiisin nimen piti alun perin olla War eli Sota. Nämä kaksi nimeä – toteutunut ja kirjailijan haluama – antavat tarinalle vähän erilaisen sävyn. Otsikkona ”Paratiisi” on vähän ironinen, ehkä ilkeäkin. Tarinassa ei ole varsinaista paratiisia. Mustien asuttama kylä … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #311: Leski vuoden verran

John Irvingin romaani Leski vuoden verran sisältää hirmuisesti tarinaa tavalla tai toisella. Jokainen keskeinen hahmo on kirjailija. Heidän elämäntarinansa ovat osin yhteisiä, osin arvoituksia toisilleen. He kirjoittavat kirjoja, joissa ovat vaihtelevasti kiinni elämäntarinoissaan. Irving kasaa heti alussa massiivisen määrän tarinoita … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #308: Maailma, likimain

Jean Rouaudin sukutrilogian ensimmäisestä osasta arvelin, että tietynlainen tunnelma on tärkeämpi kuin tarkat tapahtuvat, ja mielessä velloi kysymys: miksi tämän sukutarinan pitäisi kiinnostaa minua. Toiseen osaan löysin itselleni mielekkään tulokulman: tarina voi kertoa eri asioista riippuen siitä, missä järjestyksessä sen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Paluu: Inho

Jean-Paul Sartren Inho olisi voinut olla Keltaisen kirjaston luku-urakan #63, mutta olin lukenut sen jo teini-ikäisenä, enkä aikonut lukea urakkaan kirjoja toistamiseen. Nyt tulokulma on siis toinen kuin yleensä Keltaista kirjastoa lukiessa – eli henkilökohtaisempi. Olen Inhon ensimmäisen lukukerran ja … Lue loppuun

Kategoriat: sekalaista | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Heinäkuussa hiljenee

On aika antaa Keltaisen kirjaston olla ja keskittyä muuhun – euhkä jopa muuhun kuin lukemiseen. Keltaisesta kirjastosta on sitä paitsi vähän vaikeakin lukea. Kustantaja Tammi ei ole enää pitänyt huolta Keltaisen kirjaston omasta nettisivusta: keltainenkirjasto.fi on viime aikoina antanut vain … Lue loppuun

Kategoriat: ilmoitukset | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #307: Kuolema luotolla

Esiosissa on melkein väistämättä se ongelma, että tarinan loppuratkaisu on enemmän tai vähemmän tiedossa: lukija tietää esimerkiksi sen, mistä tilanteesta päähenkilö lähtee esiosan päätyttyä tai kuinka keskeisille panoksena olleilla asioille tapahtui. Esiosaa kirjoittaessa kirjailijan vapausasteet ovat vähäisemmät ja siten ainakin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #306: Musta kirja

Hän otti hotellin edestä taksin; kuski alkoi kertoa hänelle tarinaa. Koska Galip oli tajunnut että ihminen voi olla oma itsensä vain kertomalla tarinoita, hän kuunteli ennakkoluulottomasti. Orhan Pamukin Musta kirja on erikoinen tapaus. Se on tarina, jonka hahmot sekoittuvat tarinoihin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti