Avainsana-arkisto: Keltainen kirjasto

Heinäkuussa hiljenee

On aika antaa Keltaisen kirjaston olla ja keskittyä muuhun – euhkä jopa muuhun kuin lukemiseen. Keltaisesta kirjastosta on sitä paitsi vähän vaikeakin lukea. Kustantaja Tammi ei ole enää pitänyt huolta Keltaisen kirjaston omasta nettisivusta: keltainenkirjasto.fi on viime aikoina antanut vain … Lue loppuun

Kategoriat: ilmoitukset | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #307: Kuolema luotolla

Esiosissa on melkein väistämättä se ongelma, että tarinan loppuratkaisu on enemmän tai vähemmän tiedossa: lukija tietää esimerkiksi sen, mistä tilanteesta päähenkilö lähtee esiosan päätyttyä tai kuinka keskeisille panoksena olleilla asioille tapahtui. Esiosaa kirjoittaessa kirjailijan vapausasteet ovat vähäisemmät ja siten ainakin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #306: Musta kirja

Hän otti hotellin edestä taksin; kuski alkoi kertoa hänelle tarinaa. Koska Galip oli tajunnut että ihminen voi olla oma itsensä vain kertomalla tarinoita, hän kuunteli ennakkoluulottomasti. Orhan Pamukin Musta kirja on erikoinen tapaus. Se on tarina, jonka hahmot sekoittuvat tarinoihin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #305: Vielä yksi asia

Raymond Carverin novellikokoelma Vielä yksi asia sisältää tuskin mitään turhaa. Sanankäyttö on hallittua. Tarina alkaa, etenee, loppuu. Kaikki tarpeellinen on kerrottu. Erityisen mielenkiintoista on se, kuinka Carver rakentaa tarinansa. Vertaillaan tätä parin muuhun Keltaisen kirjaston novellistiin. Richard Fordin Rocks Springs … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #304: Kivikello

György Konrádin Kivikello on jatkoa tai rinnakkaisteos Keltaisessa kirjastossa aikaisemmin julkaistulle romaanille Pidot puutarhassa. Kirjoitin siitä seuraavaa: Pidot puutarhassa pitäisi lukea uudestaan ja eri tyylillä – tarkemmin. Sitä en kuitenkaan tiedä, muuttuisiko kokemus tarinasta paljonkaan. Kyse on vahvoista tunteita, pakottavista tapahtumista … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #303: Kuvitelma 20. vuosisadasta

Muisteluihini kolmannesta satasesta mahtui hyvinkin Peter Høegin teoksista innostuminen. Voi olla, että jos olisin lukenut häntä nuorempana, olisin saattanut vaikuttua samalla tavalla syvällisesti kuin teini-iässä Jean-Paul Sartren Inhosta. Nyt kokemukset taitavat olla kauttaaltaan laimeampia. Tiesin Høegin Kuvitelman 20. vuosisadasta olevan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kolmas satanen: Uusia miellyttäviä tuttavuuksia

Seuraavaksi pysähdytään jälleen keltaisten kirjojen numeroiden 201-300 äärelle. Mitkä jättivät – ehkä yllättäenkin – erityisen myönteisen vaikutelman? Keltaisen kirjaston kolmas satanen ilmestyi vuosien 1986 ja 1997 välillä ja koska alkuteokset olivat suomentamisensa aikana melko tuoreita, nämä tuntuivat minusta käytännössä nykykirjallisuudelta. … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #302: lllan tullen, yön pimeten

Isaac Bashevis Singerin ”Kaksi maailmaa” -kokonaisuuden ensimmäisen osan eli Nousee päivä, laskee päivä kohdalla kirjoitin seuraavaa: Nämä tulisi ehkä lukea rinnakkain tai lyhyessä ajassa peräjälkeen eikä vuosien erolla teosten välissä. No, jälkimmäinen osa on numeroltaan 302 eli tulee luettavaksi jo … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kolmas satanen: Jo luettuja kirjoja

Katsotaan taas taaksepäin. Blogissani ei ole omia merkintöjä jokaiselle Keltaisen kirjaston kirjalle vaan vain niille, jotka luen tässä urakassa. En siis lue jo lukemiani uudelleen tai muistele niitä merkintöihin saakka. Muistelen kuitenkin nyt kirjoja 201–300, jotka olin lukenut ennen urakkaa. … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #301: Velho mieheksi

Neljäs sataluku alkaa Robertson Daviesin romaanilla Velho mieheksi. Se on tarina, joka on melkein tarina parantavista tarinoista tai elämäntarinan ymmärtämisesta parantamisen välineenä, mutta ei lopulta kuitenkaan. Suurimman osan viidestäsadasta sivustaan Velho mieheksi etenee kuin mikäkin John Irvingin teos, vaikka ei … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti