Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Keltainen kirjasto #330: Äidin aika

Jayne Anne Phillips on ollut vuosia – tai varmaan nyt jo vuosikymmeniä – kirjahyllyssäni. Tämä johtuu siitä, että hänen romaaninsa Koneunia oli eräässä bibliografiassa mainittu tieteis- tai fantasiaromaanina. En vieläkään tiedä, onko se sitä, sillä en ole lukenut sitä. Ensimmäinen … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #329: Hyvän naisen rakkaus

Kotilajityyppini – jos sellaisista voidaan puhua – on tieteiskirjallisuus. Sen lukeminen tosin on ollut varsin vähäistä viime vuosina, ainakin jos verrataan nuoruusaikoihin. Jos kuitenkin pitäisi sanoa, mitä luen mieluiten, niin varmaan edelleen sanoisin refleksinomaisesti, että tieteiskirjallisuutta. Tieteiskirjallisuutta on sanottu ideoiden … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kirjahyllyllä: EDD

David Eddings! Hän sijoittuu elämäntarinassani ala-asteen lopun ja yläasteen alun aikoihin. Muistan, kuinka kiehtova Belgarionin taru oli ja kuinka myöhemmin Mallorean tarun viimeisten osien varauksia odotti kirjastoon. Muistan, kuinka sydän pamppaili Lännen vartijoiden alussa, kun Aldurin kivi huusi ”Varokaa Zandramasia!” … Lue loppuun

Kategoriat: kirjahyllyllä | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #328: Nimeni on Punainen

Tiedättekö Monty Pythonin sketsin ilmavoimien puheenparresta – sen, jossa on monta valealoitusta vaihtuvine hahmoineen? Toki se myös päättyy kohtaukseen, jossa ei kuin vaimea yhteys vitsin keskiössä olleeseen puhetapaan. Orhan Panukin Nimeni on Punainen ei onneksi ole aivan tällainen. Tarinan alku … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Kirjahyllyllä: DIC-DUN

Philip K. Dickin myöhäistuotannossa on omanlaisiaan helmiä. Osa niistä toki tuntuu ottaneen vahvoja vaikutteita kirjoittajansa psykooseista ja paranoiasta. En tiedä, vaikuttaako tämän tietäminen tai luuleminen lukukokemukseen, mutta jotain erityisen askarruttavaa vaikkapa Hämärän vartijassa on. Valis puolestaan on sellainen vuoristorata, jonka … Lue loppuun

Kategoriat: kirjahyllyllä | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #327: Erään sukuromaanin loppu

Péter Nádas on uusi tuttavuus Keltaisessa kirjastossa. Hänen teoksensa Erään sukuromaanin loppu on ilmestynyt alun perin jo vuonna 1977, eli aivan tuoreesta maailmankirjallisuudesta ei sen suomeksi tullessa vuonna 2000 enää ollut kyse. Jostain syystä se kuitenkin tuntuu ihan modernilta hiljattain … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #325: Kaikkien nimet

Voinko lukea Saramagoa ärsyyntymättä ja turhautumatta? José Saramagon romaani Kaikkien nimet sisältää melko vähän dialogia, mikä tekee pitkistä kappaleistaan huolimatta siedettävämmän kuin monista muista Saramagon teoksista. Nyt kun olen jälleen kerran ilmaissut, että pidän Saramagon tyyliä rasittavana ja tarinan kannalta … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kirjahyllyllä: DIC

Jos Jonathan Carroll oli vaivihkaa esitelty Portti-lehdessä 1990-luvun alussa, niin Philip K. Dick oli useammallakin vuosikymmenellä Tähtivaeltajan rummuttamana. Näiden teosten hankkimiseen liittyy parikin muistoa 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun tiimoilta. Tällöinhän osa Dickin suomennetusta tuotannosta oli ilmestynyt jo jonkin aikaa … Lue loppuun

Kategoriat: kirjahyllyllä | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #324: Medeia

Ymmärtääkseen todella Christa Wolfin Medeia-romaani – alaotsikoltaan ”Kertomus kuudelle äänelle” – pitäisi varmaan lukea myös Euripideen Medeia-näytelmä tai antiikin tarustoa, johon se perustuu. Tällä en tarkoita sitä, että Wolfin Medeian tarina ei riittäisi tällaisena. Se on kokonainen alkuineen, loppuineen ja … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #323: Lahjojanne varten

Viimeksi Jean Rouaudin äärellä arvelin olevani sukutrilogian päätösosassa. Enpä ollutkaan, sillä Lahjojanne varten on tarinan neljäs osa. Onkohan näitä lisääkin? Lyhyessä romaanissa Lahjojanne varten keskiössä on vuorostaan kirjoittajan äiti. Toisaalta hänen elämänsä keskiössä – tai kirjoittajan siitä laatiman tarinan keskiössä … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti