Aihearkisto: Keltainen kirjasto

Keltainen kirjasto #331: Minä lähden

Yleensähän tarinoissa on jokin alkutilanne ja jännite, jonka kanssa kamppaillaan. Lopputilanne on sitten muuta kuin alkutilanne ja seurausta jännitteen ratkaisusta. Jean Echenozin Minä lähden ei ole aivan tällainen tarina. Päähenkilö, keskinkertainen ranskalainen galleristi, päättää eräänä aamuna lähteä arjestaan. ”Minä lähden”, … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #330: Äidin aika

Jayne Anne Phillips on ollut vuosia – tai varmaan nyt jo vuosikymmeniä – kirjahyllyssäni. Tämä johtuu siitä, että hänen romaaninsa Koneunia oli eräässä bibliografiassa mainittu tieteis- tai fantasiaromaanina. En vieläkään tiedä, onko se sitä, sillä en ole lukenut sitä. Ensimmäinen … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #329: Hyvän naisen rakkaus

Kotilajityyppini – jos sellaisista voidaan puhua – on tieteiskirjallisuus. Sen lukeminen tosin on ollut varsin vähäistä viime vuosina, ainakin jos verrataan nuoruusaikoihin. Jos kuitenkin pitäisi sanoa, mitä luen mieluiten, niin varmaan edelleen sanoisin refleksinomaisesti, että tieteiskirjallisuutta. Tieteiskirjallisuutta on sanottu ideoiden … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #328: Nimeni on Punainen

Tiedättekö Monty Pythonin sketsin ilmavoimien puheenparresta – sen, jossa on monta valealoitusta vaihtuvine hahmoineen? Toki se myös päättyy kohtaukseen, jossa ei kuin vaimea yhteys vitsin keskiössä olleeseen puhetapaan. Orhan Panukin Nimeni on Punainen ei onneksi ole aivan tällainen. Tarinan alku … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #327: Erään sukuromaanin loppu

Péter Nádas on uusi tuttavuus Keltaisessa kirjastossa. Hänen teoksensa Erään sukuromaanin loppu on ilmestynyt alun perin jo vuonna 1977, eli aivan tuoreesta maailmankirjallisuudesta ei sen suomeksi tullessa vuonna 2000 enää ollut kyse. Jostain syystä se kuitenkin tuntuu ihan modernilta hiljattain … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #325: Kaikkien nimet

Voinko lukea Saramagoa ärsyyntymättä ja turhautumatta? José Saramagon romaani Kaikkien nimet sisältää melko vähän dialogia, mikä tekee pitkistä kappaleistaan huolimatta siedettävämmän kuin monista muista Saramagon teoksista. Nyt kun olen jälleen kerran ilmaissut, että pidän Saramagon tyyliä rasittavana ja tarinan kannalta … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #324: Medeia

Ymmärtääkseen todella Christa Wolfin Medeia-romaani – alaotsikoltaan ”Kertomus kuudelle äänelle” – pitäisi varmaan lukea myös Euripideen Medeia-näytelmä tai antiikin tarustoa, johon se perustuu. Tällä en tarkoita sitä, että Wolfin Medeian tarina ei riittäisi tällaisena. Se on kokonainen alkuineen, loppuineen ja … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #323: Lahjojanne varten

Viimeksi Jean Rouaudin äärellä arvelin olevani sukutrilogian päätösosassa. Enpä ollutkaan, sillä Lahjojanne varten on tarinan neljäs osa. Onkohan näitä lisääkin? Lyhyessä romaanissa Lahjojanne varten keskiössä on vuorostaan kirjoittajan äiti. Toisaalta hänen elämänsä keskiössä – tai kirjoittajan siitä laatiman tarinan keskiössä … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #322: Minun vuosisatani

Jos noudattaisin maneereitani, aloittaisin näin: ”Günter Grassin Minun vuosisatani on tarina 1900-luvusta.” En kuitenkaan aloita niin, koska lause ei mielestäni pidä paikkaansa. Tekee mieleni väittää, että Minun vuosisatani ei ole tarina ensinkään. Teos koostuu sadasta luvusta – tavallaan – yhdestä … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #321: Varjoja Hudsonin yllä

Onko Isaac Bashevis Singerin Varjoja Hudsonin yllä tarina sekä henkilöistään sen sisällä että kansakunnasta sen ulkona – siis meidän tosimaailmassamme? En tiedä, kuinka Singer suhtautui juutalaisiin tai heidän erilaisiin ryhmittymiinsä. En pidä kirjoittajan aikeiden tuntemista välttämättömä minkään tarinan kannalta, vaikka … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti