Avainsana-arkisto: Keltainen kirjasto

Keltainen kirjasto #271: Liikemies Huguenau

Hermann Brochin Unissakulkijat-trilogia tulee päätösosaansa Liikemies Huguenau eli Asiallisuus · 1918 · -nimisessä romaanissa. Siinä esitellään uusi päähenkilö eli sotilaskarkuri ja liikemies Wilhelm Huguenau. Aikaisempien osien luutantti Pasenow ja kirjanpitäjä Esch ovat myös merkittävissä rooleissa, mutta kummankin tarina on edennyt … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #270: Sinisimmät silmät

Luin Toni Morrisonin lyhyen romaanin Sinisimmät silmät melkein yhdeltä istumalta osana junamatkaa Helsingistä Joensuuhun. Juna lähti oli tunnin myöhässä eikä minulla ollut lippuun merkittyä paikkaani, koska junassa ei ollut kaikkia luvattuja vaunuja. Kun lopulta näytti siltä, että voisin pitää paikan, … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #269: Alku

Andrzej Szczypiorskin Alku on paluu toisen maailmansodan aikoihin. Tämä sota tai sotien sarja on tietenkin ollut Keltaisen kirjaston alkutaivalta sävyttävä tapahtuma. Kovin monta osaa ei ole sotaan jotenkin liittyvien teosten välillä, mutta itse sota-aikaa kuvaavia tarinoita ei ole vähään aikaan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #268: Mao II

Don DeLillon romaani Mao II on Wikipedia-sivunsa mukaan vahvasti väkijoukkoihin liittyvä romaani. Siinä nostetaan esiin prologin viimeinen lause: ”Tulevaisuus kuuluu väkijoukoille.” On totta, että väkijoukot ovat jollakin tavalla alituisesti mukana tarinassa – sehän alkaa massavihkimisestä. Tarinan edetessä siihen tulee myös … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #267: Suuri lammasseikkailu

Minä tutustuin Haruki Murakamin teoksiin vasta 1Q84:n myötä. Koska luin sen ennen Keltaisen kirjaston urakan aloittamista, siitä ei tule blogimerkintää. Teos oli kuitenkin mielenkiintoinen, tosin luultavasti vähän liian pitkä. Suuri lammasseikkailu on Murakamin ensiesiintyminen Keltaisessa kirjastossa. Se on lyhyempi kuin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #266: Lupakirja

Pari viikkoa sitten Amos Ozin Naisen ikävä oli minusta enemmän kertomus yksilöstä kuin kokonaisesta kansasta tai kulttuurista. Isaac Bashevis Singerin Lupakirja puolestaan on sellainen tarina, jossa päähenkilöt voivat perustellusti ihmetellä, että ”onko rotumme syytä tää”. Lupakirja on täynnä yritystä ja … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #265: Naisen ikävä

Juutalaiseen kontekstiin – mitä se sitten tarkoittakaan – sijoittuvat Keltaisen kirjaston kirjat tuntuvat usein olevan tarinoita paitsi nimetyistä päähenkilöistään niin myös koko kansasta ja sen tragediasta 1900-luvun Euroopassa. Kyse voi tietenkin olla minun tavastani lukea teoksia tuntemani historian ja tietämäni … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #264: Jazz

Toni Morrisonin romaanissa Jazz Trace on tappanut rakastajattarensa Dorcasin ja miehen vaimo Violet on häiriköinyt tämän hautajaisissa. Näin on tapahtunut, mutta vaikka toisin voisi luulla, tarina ei erityisesti kietoudu näiden dramaattisten tapahtumien ympärille. Nämä tosiasiat ovat taustalla, kun sukujen historiat … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #263: Valkoinen linna

Valkoinen linna on Orhan Pamukin ensimmäinen teos Keltaisessa kirjastossa. Hän on edelleen sarjassa aktiivisesti käännetty tekijä, sillä tätä kirjoittaessa hänen tuorein julkaisunsa Keltaisessa kirjastossa on Rottatytöt, numero 535. Hassua, että Pamukin ensimmäinen ja viimeisimmän teoksen välissä on enemmän Keltaisen kirjaston … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #262: Pidot puutarhassa

Niin mielikuvituksetonta ja ilmeistä kuin se alkaakin olla, täytyy todeta että tämä teos on tarina paitsi henkilöistään niin myös ylipäätään sodanjälkeisestä Euroopasta. Vaikutelmani saattaa johtua siitäkin, että kirja on pitkä ja luin sitä kauan pitäen välillä taukoja eri syistä. Teos … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti