Avainsana-arkisto: Keltainen kirjasto

Keltainen kirjasto #256: Parantumaton

En usko, että me ihmiset olemme rationaalisia toimijoita. Kuvaukseksi saattaisi sopia paremmin rationalisoiva eli järkeistävä toimija. Asioita tapahtuu sekä ulkopuolellamme että sisäpuolellamme ja me reagoimme ja toimimme kuten toimimme. Jälkeenpäin sitten selitämme itselle muille, miksi teimme mitä teimme. Ei se … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #255: Vesimies

John Irvingin Vesimies tuntuu kirjoittajan myöhempien romaanien harjoitelmalta. Käänteet eivät ole aivan yhtä rajuja ja henkilöiden sukujen taustoja ei käydä läpi niin yksityiskohtaisesti kuin myöhemmissä Irvingin tunnetuimmissa teoksissa. Näin jälkikäteen arvioituna hänet useimmilla lukijoille tutuin tyylinsä on tunnistettavissa mutta ei … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #254: Kiitävät vuodet

James Salterin Kiitävät vuodet on mielenkiintoinen tarina. Se ei tunnu aluksi käynnistyvän ollenkaan, ja sitten se yhtä äkkiä loppuu. En ole ollankaan sitä mieltä, että hidas käynnistyminen – oleilu, viipyily, tunnustelu – olisi tässä tarinassa tylsää. Joitakin teoksia lukiessa saatan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #253: Ensimmäiset 49 kertomusta

Tarina ei lopulta koskaan ole ihan itsenäinen. Vaikka se periaatteessa mahtuukin kansien väliin eikä sen ulkopuolella periaatteessa ole mitään – sivujen päättyessä tarina päättyy – lukija on kuitenkin tuon tarinan miniuniversumin ulkopuolella. Hän tuo siihen aina jotakin. Sen lisäksi tarinat … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #252: Todistajan kirja

Olemmeko myötämielisempiä murhaajaa kohtaan, jos tunnemme hänen tarinansa? Kun otamme huomioon taustani, opiskeluni, niin, sivistykseni, miten saatoin elää sellaista elmää, olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joutua sellaisiin kiipeleihin? Vastaus on että en tiedä vastausta. Tai tiedän, ja se on niin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #251: Bellarosa

Minun on vaikea ajatella Saul Bellowin miniromaania Bellarosa muutoin kuin muistin ja muistamisen teemojen kautta. Niin outoa kuin se onkin, holokaustin teema ei erityisesti kiinnittänyt huomiotani teosta lukiessani, vaikka muihin tulkintoihin tutustuessa ja tarinaa jälkikäteen ajatellessa huomaan kyllä, että liki … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #250: Makiokan sisarukset – kolmas osa

Olen lukenut Tammen Keltaista kirjastoa aktiivisesti noin kahdeksan vuotta. Tarkka aloitusajankohta saattaisi selvitä kirjaston lainatiedoista, mutta tokkopa tuolla sen kummempaa historiallista merkitystä on. Tätä kirjoittaessa blogissa, joka on noin vuoden luku-urakkaa nuorempi, on yhteensä 336 julkaisua. Viimeisin merkintä Keltaisen kirjaston … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #250: Makiokan sisarukset – toinen osa

Keltaisen kirjaston juhlakirja eli sarjan 250. jäsen Makiokan sisarukset päättyi ensimmäisessä osassaan alkua epävarmempiin tunnelmiin. Suvun vanha maine ei kanna naimakauppoihin saakka, uudet käänteet eivät mairittele ja yhden naimisissa olevan sisaren keskenmeno kertoo ainakin lukijalle, että kaikkea ei saa silloinkaan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #250: Makiokan sisarukset – ensimmäinen osa

Junichiro Tanizakin Makiokan sisarukset on paksu nide. Sisarusten tarina kestää sivulle 714 saakka ja vuonna 1991 painetun kirjan sidonta on pettämässä.Tämä johti siihen, että en voinut lukea tätä selälläni maaten, vaan minun tuli olla mahallani ja tämän järkäleen olla tuettuna … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #249: Matka Roomaan

Alberto Moravian romaani Matka Roomaan ei ole erityisesti matka Roomaan vaan päähenkilön sisäisiin konflikteihin, joihin lienee innoittanut psykoanalyyttinen ajattelu. Matka Roomaan ei oikeastaan toimi tarinana. Tapahtumissa on vain vähän järkeä eivätkä henkilöt ole uskottavia. Järjettömyyskään ei ole taitavan absurdia. Kertojahenkilö … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti