Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Keltainen kirjasto #253: Ensimmäiset 49 kertomusta

Julkaistu: 20.10.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Tarina ei lopulta koskaan ole ihan itsenäinen. Vaikka se periaatteessa mahtuukin kansien väliin eikä sen ulkopuolella periaatteessa ole mitään – sivujen päättyessä tarina päättyy – lukija on kuitenkin tuon tarinan miniuniversumin ulkopuolella. Hän tuo siihen aina jotakin. Sen lisäksi tarinat … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Jemisin: Obeliskiportti

Julkaistu: 13.10.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Mitä tarkoittaa, kun sanotaan että jossakin tarinassa käsitellään jotakin asiaa? Tätä mietin lukiessani Vesa Sisätön arviota N. K. Jemisinin ”Murtunut maailma” -trilogian toisesta osasta eli Obeliskiportista. Vesa kirjoittaa näin: Romaani kysyy, missä kulkevat ihmisyyden rajat. Jos elää vuosituhansien ajan elämää, … Lue loppuun →

Kategoriat: tieteiskirjallisuus | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #252: Todistajan kirja

Julkaistu: 6.10.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Olemmeko myötämielisempiä murhaajaa kohtaan, jos tunnemme hänen tarinansa? Kun otamme huomioon taustani, opiskeluni, niin, sivistykseni, miten saatoin elää sellaista elmää, olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joutua sellaisiin kiipeleihin? Vastaus on että en tiedä vastausta. Tai tiedän, ja se on niin … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #251: Bellarosa

Julkaistu: 29.9.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Minun on vaikea ajatella Saul Bellowin miniromaania Bellarosa muutoin kuin muistin ja muistamisen teemojen kautta. Niin outoa kuin se onkin, holokaustin teema ei erityisesti kiinnittänyt huomiotani teosta lukiessani, vaikka muihin tulkintoihin tutustuessa ja tarinaa jälkikäteen ajatellessa huomaan kyllä, että liki … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Viideskymmenes runo: Tarpeeton loppunäytös

Julkaistu: 22.9.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Kalevalan tarina ei muuttuisi miksikään, vaikka kokoelman viimeisen runon jättäisi pois. Toisaalta minusta on tämän luku- ja kommentointiurakan aikana alkanut tuntua muutenkin siltä, että olisin toimittanut kokoelman erilaiseksi tarinaksi kuin Lönnrot. Siitä kirjoittanen myöhemmin! Kalevalan viimeisessä runossa vanhoja tuttuja on … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , , | 1 kommentti

Keltainen kirjasto #250: Makiokan sisarukset – kolmas osa

Julkaistu: 15.9.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Olen lukenut Tammen Keltaista kirjastoa aktiivisesti noin kahdeksan vuotta. Tarkka aloitusajankohta saattaisi selvitä kirjaston lainatiedoista, mutta tokkopa tuolla sen kummempaa historiallista merkitystä on. Tätä kirjoittaessa blogissa, joka on noin vuoden luku-urakkaa nuorempi, on yhteensä 336 julkaisua. Viimeisin merkintä Keltaisen kirjaston … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #250: Makiokan sisarukset – toinen osa

Julkaistu: 8.9.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Keltaisen kirjaston juhlakirja eli sarjan 250. jäsen Makiokan sisarukset päättyi ensimmäisessä osassaan alkua epävarmempiin tunnelmiin. Suvun vanha maine ei kanna naimakauppoihin saakka, uudet käänteet eivät mairittele ja yhden naimisissa olevan sisaren keskenmeno kertoo ainakin lukijalle, että kaikkea ei saa silloinkaan … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #250: Makiokan sisarukset – ensimmäinen osa

Julkaistu: 1.9.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Junichiro Tanizakin Makiokan sisarukset on paksu nide. Sisarusten tarina kestää sivulle 714 saakka ja vuonna 1991 painetun kirjan sidonta on pettämässä.Tämä johti siihen, että en voinut lukea tätä selälläni maaten, vaan minun tuli olla mahallani ja tämän järkäleen olla tuettuna … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #249: Matka Roomaan

Julkaistu: 25.8.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Alberto Moravian romaani Matka Roomaan ei ole erityisesti matka Roomaan vaan päähenkilön sisäisiin konflikteihin, joihin lienee innoittanut psykoanalyyttinen ajattelu. Matka Roomaan ei oikeastaan toimi tarinana. Tapahtumissa on vain vähän järkeä eivätkä henkilöt ole uskottavia. Järjettömyyskään ei ole taitavan absurdia. Kertojahenkilö … Lue loppuun →

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Yhdeksäsviidettä runo: Voitto tulee uhkailuilla eikä katkomalla päitä

Julkaistu: 18.8.2023 | Kirjoittanut: Petri Karkkola

Kalevalan 49. runo sisältää tosi paljon tapahtumia ja ympäristöjä, mutta suurin osa niistä ohitetaan kuin pikakelauksella. Se on varsin ymmärrettävää – kyseessä on teoksen viimeinen varsinaista tarinaa edistävä runo, ja se tarjoaa enää tosi vähän aidosti uutta. Ensin Ilmarinen takoo … Lue loppuun →

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti