Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Keltainen kirjasto #248: Vihassa ja rakkaudessa

Mikä mahtaa olla Isaac Bashevis Singerin Vihassa ja rakkaudessa -romaanin tyylilaji? Jossain vaiheessa se vaikutti Frasier-tyyppiseltä erehdysten ja väärinkäsitysten kasautumisen komedialta. Taustalla on kuitenkin kansanmurhasta selviytyjien traumat ja tulevaisuuden toivottomuus. Lopulta hahmojen poukkoilu elämässään ei olekaan huvittavaa vaan todella surullista: … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #247: Varkaus

Saul Bellowin pienoisromaani Varkaus ei ole niinkään tarina vaan tapahtumien ja tulkintojen räjähdys lukijan silmiin ja mieleen. Luulen, että Varkauden tarina tai tarinat avautuisivat kunnolla joko lukemalla todella hitaasti ja huolellisesti, tai sitten käymällä teoksen läpi useamman kerran. Arvelen myös, … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Reynolds: Noidankehä (uudestaan)

Uskomatonta, kuin muisti toimii tai ei toimi. En muistanut ollenkaan, että olin jo kirjoittanut Alastair Reynoldsin Noidankehä-romaanista merkinnän. Äsken otin kirjan hyllystä pöydälleni, jotta saisin kirjoitettua ylös ajatukseni kun vielä muistan jotain vaikutelmistani. Nyt lukijalla – jos häntä sattuu kiinnostamaan … Lue loppuun

Kategoriat: tieteiskirjallisuus | Avainsanoina , , , , , , , | Jätä kommentti

Reynolds: Noidankehä

Parin turhalta tuntuneen teoksen jälkeen Alastair Reynoldsilta ilmestyy yllättävän mielenkiintoinen tarina! Noidankehää on monin paikoin helppo lukea tarinana tarinoiden tärkeydestä. Kyse ei kuitenkaan ole fiktion sinänsä ylitystyksestä tai tarinoiden merkityksestä yhteisöille tai vastaavasta. Tarinat näyttäytyvät tässä paitsi yleisinhimillisinä välttämättömyyksinä niin … Lue loppuun

Kategoriat: tieteiskirjallisuus | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Ilon ja surun kirjaston kesäsarjana Noidankehä

Vuoden aikana lukemisen tahti vaihtelee aika paljon eikä aina mitenkään ennustettavasti. Julkaisutahti on kuitenkin tasainen: kerran viikossa paitsi heinäkuussa harvemmin. Nyt heinäkuun aikana tarkastelussa on poikkeuksellisesti vain yksi kirja siinä missä viimeksi raportoitiin paksujen kirjojen trilogiaa. Luin Alastair Reynoldsin Noidankehä-romaanin … Lue loppuun

Kategoriat: ilmoitukset | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #246: Roihu

Richard Fordin Roihu on pienoisromaani, jossa kerrotaan hyvin intensiivinen tarina muutaman päivän ajalta mutta lopulta viimeisillä sivuilla kiirehditään puolen vuoden tapahtumat. Tämä rytmitys oli kuitenkin tarpeen juuri tämän tarinan saamisessa kokonaiseksi. Mielestäni erikoisinta tässä teoksessa on tunnelmien intensiteetti. En ollenkaan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #245: Pitkän päivän ilta

Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta on erittäin mielenkiintoinen teos, jossa tarinan nykyhetken taustat kerrotaan seikkaperäisesti samalla kun tarinan nykyhetki etenee todella verkkaisesti. Vuonna 1956 autoretkellä olevan hovimestari Stevensin tarina etenee pari päivää, mutta noiden päivien aikana hän ehtii muistella lukijan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kahdeksasviidettä runo: Homma jotenkin hajoaa

Kaikki alkoi siitä, kun Louhi kostopäissään varasti Auringon ja Kuun. Tarina meni jo siinä runossa varsin korkeiden voimien temmellykseksi, kun itse Ukko ylijumala iski uuden tulen valaisemaan, mutta tämä alkutuli pakeni jonkin tavallisuudesta poikkeavan kalan vatsaan. Runossa numero 48 kostoteema … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #243: Midaqq-kuja

Naguib Mahfouzin romaani Midaqq-kuja tuo lukijan mielikuvitukseen otsikkonsa mukaisen kujan, jolla on tapahtunut asioita ennen kuin lukija pääsi kurkistamaan sille, jolla tapahtuu lukijan seuraamia asioita, ja jolla tapahtuu asioita senkin jälkeen, kun lukija on kirjan sulkenut. No, tietenkään niitä asioita … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #242: Gangsterin oppipoika

E. L. Doctorowin Gangsterin oppipoika on niin hienosti kirjoitettu tarina, että sen moraalittomat hahmot ja tapahtumat tuntuvat osin amoraalisilta – sen rikollisia toimijoita ja onnenonkijoita ei ehkä osaa pitää sankareina, mutta jollakin tavalla heidän tekemistensä syitä ymmärtää. Tämä ymmärtäminen voi … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti