-
Viimeisimmät artikkelit
Viimeisimmät kommentit
- historijoitsija: Viideskymmenes runo: Tarpeeton loppunäytös
- Ville: Leavings-tarinoita: Kerro terveiset lapsille
- Tope: Leavings-tarinoita: Miranda
- Petri Karkkola: Leavings-tarinoita: Miranda
- Petri Karkkola: Liu: Kuolema on ikuinen
Arkistot
- kesäkuu 2026
- toukokuu 2026
- huhtikuu 2026
- maaliskuu 2026
- helmikuu 2026
- tammikuu 2026
- joulukuu 2025
- marraskuu 2025
- lokakuu 2025
- syyskuu 2025
- elokuu 2025
- heinäkuu 2025
- kesäkuu 2025
- toukokuu 2025
- huhtikuu 2025
- maaliskuu 2025
- helmikuu 2025
- tammikuu 2025
- joulukuu 2024
- marraskuu 2024
- lokakuu 2024
- syyskuu 2024
- elokuu 2024
- heinäkuu 2024
- kesäkuu 2024
- toukokuu 2024
- huhtikuu 2024
- maaliskuu 2024
- helmikuu 2024
- tammikuu 2024
- joulukuu 2023
- marraskuu 2023
- lokakuu 2023
- syyskuu 2023
- elokuu 2023
- heinäkuu 2023
- kesäkuu 2023
- toukokuu 2023
- huhtikuu 2023
- maaliskuu 2023
- helmikuu 2023
- tammikuu 2023
- joulukuu 2022
- marraskuu 2022
- lokakuu 2022
- syyskuu 2022
- elokuu 2022
- heinäkuu 2022
- kesäkuu 2022
- toukokuu 2022
- huhtikuu 2022
- maaliskuu 2022
- helmikuu 2022
- tammikuu 2022
- joulukuu 2021
- marraskuu 2021
- lokakuu 2021
- syyskuu 2021
- elokuu 2021
- heinäkuu 2021
- kesäkuu 2021
- toukokuu 2021
- huhtikuu 2021
- maaliskuu 2021
- helmikuu 2021
- tammikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- lokakuu 2020
- syyskuu 2020
- elokuu 2020
- heinäkuu 2020
- kesäkuu 2020
- toukokuu 2020
- huhtikuu 2020
- maaliskuu 2020
- helmikuu 2020
- tammikuu 2020
- joulukuu 2019
- marraskuu 2019
- lokakuu 2019
- syyskuu 2019
- elokuu 2019
- heinäkuu 2019
- kesäkuu 2019
- toukokuu 2019
- huhtikuu 2019
- maaliskuu 2019
- helmikuu 2019
- tammikuu 2019
- joulukuu 2018
- marraskuu 2018
- lokakuu 2018
- syyskuu 2018
- elokuu 2018
- heinäkuu 2018
- kesäkuu 2018
- toukokuu 2018
- huhtikuu 2018
- maaliskuu 2018
- helmikuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- marraskuu 2017
- lokakuu 2017
- syyskuu 2017
- elokuu 2017
- heinäkuu 2017
- kesäkuu 2017
- toukokuu 2017
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- helmikuu 2017
- tammikuu 2017
Kategoriat
Meta
Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola
Reynolds: Noidankehä
Parin turhalta tuntuneen teoksen jälkeen Alastair Reynoldsilta ilmestyy yllättävän mielenkiintoinen tarina! Noidankehää on monin paikoin helppo lukea tarinana tarinoiden tärkeydestä. Kyse ei kuitenkaan ole fiktion sinänsä ylitystyksestä tai tarinoiden merkityksestä yhteisöille tai vastaavasta. Tarinat näyttäytyvät tässä paitsi yleisinhimillisinä välttämättömyyksinä niin … Lue loppuun
Kategoriat: tieteiskirjallisuus
Avainsanoina Alastair Reynolds, Luiden hiljaisuus, Noidankehä, Varjokapteeni
Jätä kommentti
Ilon ja surun kirjaston kesäsarjana Noidankehä
Vuoden aikana lukemisen tahti vaihtelee aika paljon eikä aina mitenkään ennustettavasti. Julkaisutahti on kuitenkin tasainen: kerran viikossa paitsi heinäkuussa harvemmin. Nyt heinäkuun aikana tarkastelussa on poikkeuksellisesti vain yksi kirja siinä missä viimeksi raportoitiin paksujen kirjojen trilogiaa. Luin Alastair Reynoldsin Noidankehä-romaanin … Lue loppuun
Keltainen kirjasto #246: Roihu
Richard Fordin Roihu on pienoisromaani, jossa kerrotaan hyvin intensiivinen tarina muutaman päivän ajalta mutta lopulta viimeisillä sivuilla kiirehditään puolen vuoden tapahtumat. Tämä rytmitys oli kuitenkin tarpeen juuri tämän tarinan saamisessa kokonaiseksi. Mielestäni erikoisinta tässä teoksessa on tunnelmien intensiteetti. En ollenkaan … Lue loppuun
Keltainen kirjasto #245: Pitkän päivän ilta
Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta on erittäin mielenkiintoinen teos, jossa tarinan nykyhetken taustat kerrotaan seikkaperäisesti samalla kun tarinan nykyhetki etenee todella verkkaisesti. Vuonna 1956 autoretkellä olevan hovimestari Stevensin tarina etenee pari päivää, mutta noiden päivien aikana hän ehtii muistella lukijan … Lue loppuun
Kategoriat: Keltainen kirjasto
Avainsanoina Hermann Broch, Kazuo Ishiguro, Keltainen kirjasto, Pitkän päivän ilta, Unissakulkijat
Jätä kommentti
Kahdeksasviidettä runo: Homma jotenkin hajoaa
Kaikki alkoi siitä, kun Louhi kostopäissään varasti Auringon ja Kuun. Tarina meni jo siinä runossa varsin korkeiden voimien temmellykseksi, kun itse Ukko ylijumala iski uuden tulen valaisemaan, mutta tämä alkutuli pakeni jonkin tavallisuudesta poikkeavan kalan vatsaan. Runossa numero 48 kostoteema … Lue loppuun
Kategoriat: Kalevala
Avainsanoina Ahti, Ilmarinen, Kalevala, Louhi, Päivän poika, Pohjolan emäntä, Sampsa Pellervoinen, Väinämöinen, Vellamo
Jätä kommentti
Keltainen kirjasto #243: Midaqq-kuja
Naguib Mahfouzin romaani Midaqq-kuja tuo lukijan mielikuvitukseen otsikkonsa mukaisen kujan, jolla on tapahtunut asioita ennen kuin lukija pääsi kurkistamaan sille, jolla tapahtuu lukijan seuraamia asioita, ja jolla tapahtuu asioita senkin jälkeen, kun lukija on kirjan sulkenut. No, tietenkään niitä asioita … Lue loppuun
Kategoriat: Keltainen kirjasto
Avainsanoina Keltainen kirjasto, Midaqq-kuja, Naguib Mahfouz
Jätä kommentti
Keltainen kirjasto #242: Gangsterin oppipoika
E. L. Doctorowin Gangsterin oppipoika on niin hienosti kirjoitettu tarina, että sen moraalittomat hahmot ja tapahtumat tuntuvat osin amoraalisilta – sen rikollisia toimijoita ja onnenonkijoita ei ehkä osaa pitää sankareina, mutta jollakin tavalla heidän tekemistensä syitä ymmärtää. Tämä ymmärtäminen voi … Lue loppuun
Kategoriat: Keltainen kirjasto
Avainsanoina Don DeLillo, E. L. Doctorow, Edgar Lawrence Doctorow, Gangsterin oppipoika, Keltainen kirjasto, Vaaka
Jätä kommentti
Seitsemäsviidettä runo: Maailmanlopun merkkejä vai syntykertomus?
Runossa nro. 47 Louhi jatkaa yhä kostoaan mutta minusta tuntuu, että runossa on yhdistetty ainakin kaksi tarinaa niin, että kokonaisuus kärsii. Louhi on mukana vain alussa: kerrotaan, kuinka hän nappaa Auringon ja Kuun ja piilottaa ne Pohjolaan. Tässä on pimeyden … Lue loppuun
Kategoriat: Kalevala
Avainsanoina Ilmarinen, Louhi, Pohjolan emäntä, Ukko, Väinämöinen
Jätä kommentti
Keltainen kirjasto #241: Ihminen on iso fasaani
Herta Müllerin teksti on voimallista. Novellikokoelmassa Matala maa välittyi voimakkaasti tunnelma, vaikka konkreettiset tapahtumat eivät olisi jääneet mieleen. Pienoisromaani Ihminen on iso fasaani on siihen verrattuna tarinallisempi, mutta sen luettuaan jää tuntemukseen, ettei kyse ollut ihan tavanomaisesta tarinankuljetuksesta. Tarinassahan täytyy … Lue loppuun
Kategoriat: Keltainen kirjasto
Avainsanoina Herta Müller, Ihminen on iso fasaani, Keltainen kirjasto, Matala maa
Jätä kommentti
Keltainen kirjasto #240: Kirjanpitäjä Esch
Hermann Brochin Unissakulkijat-trilogian toinen osa on Kirjanpitäjä Esch eli Anarkia · 1903 ·. Mutta mistä anarkiasta tässä kerrotaan? Tarinaa lukiessani keskityin enemmän kirjanpitäjä Eschin sisäiseen kokemukseen kuin mahdollisesti hänen ympärillään vallitsevaan sekasortoon, laittomuuteen tai hallinnon puutteeseen. Voin toki liittää anarkian … Lue loppuun
Kategoriat: Keltainen kirjasto
Avainsanoina Hermann Broch, Keltainen kirjasto, Kirjanpitäjä Esch, Unissakulkijat
Jätä kommentti