Kirjoittajan arkistot:Petri Karkkola

Charles Stross: The delirium brief

Jatkan edellisen Stross-pohdinnan virittämillä James Bond -linjoilla. Ymmärtääkseni Ian Flemingin ja John Gardnerin Bond-jatkumossa käytettiin enemmän tai vähemmän kelluvaa aikajanaa. 1960-luvun tarinat olivat siis edelleen tapahtuneet vaikka elettiin esimerkiksi 1980-lukua, mutta yksityiskohtia tarpeen mukaan hämärrettiin, sillä James Bond ei itse … Lue loppuun

Kategoriat: jännityskirjallisuus | Avainsanoina , , , , , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Jemisin: Viides vuodenaika

Tieteiskirjallisuutta lukiessa – varsinkin silloin, kun tarina sijoittuu aikaisemmin tuntemattomaan miljööseen – täytyy olla tarkka. Huolimattomuus alussa saattaa jättää mieleen värjymään tarpeetonta hämmennystä sen hämmennyksen lisäksi, jonka sinne on tarkoituskin jäädä. N. K. Jemisinin Viides vuodenaika vaatii tarkkaavaisuutta, koska vaikka … Lue loppuun

Kategoriat: tieteiskirjallisuus | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #222: Tyrsky

Nyt on pakko myöntää, etten saanut kiinni Martin Walserin Tyrskyn tarinasta. Vai oliko kirjailija taas minua ovelampi ja kirjoitti teoksensa niin, että se on itsessään tyrsky, josta ei oikeastaan voikaan saada selvää – se ei siis kertoisi tyrskystä vaan olisi … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kahdeksasneljättä runo: Naisenpuute eteenpäin ajavana voimana

Kalevalan miehiä ei ole vielä saanut liikkeelle maa-alueiden tarve, nälkä tai rikkaudet. Energisoiva voima on tähän saakka ollut nainen. Väinämöinen temppuilee vaikutuksen tehdäkseen, ja Ilmarinen ja Lemminkäinen joutuvat tekevät yhtä sun toista luvatun morsiamen eteen. Edellisessä runossa naisenpuute oli motiivi, … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #220: Luutnantti Pasenow

Tämänkertaisen romaanin otsikko onkin hankala. Otsikosivun mukaan se on kokonaisuudessaan ehkä jotain sellaista kuin Luutnantti Pasenow eli Romantiikka · 1888 · ja sen on osa ”Unissakulkijat”-sarjaa. Hermann Brochin Luutnantti Pasenow julkaistiin alun perin 1930, eli sen kuvaama vuoden 1888 tilanne … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #219: Minun kansani, minun rakkaani

Toni Morrison romaanin Minun kansani, minun rakkaani äärellä pääsee miellyttävällä tavalla pohtimaan, kenen tarinasta onkaan kysymys. Pohjalla on itse asiassa tositarina, mutta sille ei välttämättä tarvitse antaa pohdinnoissa mitään osaa. Keskushenkilönä on ainakin aluksi entinen orjanainen Sethe. Orjuus tietenkin leimaa … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Seitsemäsneljättä runo: Oudot takomismenetelmät

Toinen Ilmaris-jakso alkaa! Se tosin koostuu vain kahdesta runosta, mutta alustaa tulevia tapahtumia. Toimittaja muistaa taas jatkumon, kun Ilmarinen suree kuollutta vaimoaan. On ihan ymmärrettävää, että hän on poissa tolaltaan. Itse en tiedä oikein mitään niin kutsutuista ”käytännön töistä” enkä … Lue loppuun

Kategoriat: Kalevala | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Toiset sata: Mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia

Lukuhaasteiden tai tällaisten systemaattisten urakoiden kuten Keltaisen kirjaston projektini ehkä paras puoli on siinä, että tulee luettua sellaista, mitä ei muuten lukisi vaikka kannattaisi. Siinä on samaa kuin mistä pidin ravintoloissa kun sellaisissa vielä kävi ennen maailmanlaajuista pandemiaa: valitsi vain … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , , , , , , , , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #218: Leikkiä ja ajanvietettä

James Salterin romaanin Leikkiä ja ajanvietettä voisi lukea eroottisena tarinana joutilaista 1960-luvun Euroopassa. Sellaisena se voisi sopia vaikka Alberto Moravian tuotantoon. Olen monta kertaa maininnut Moravian viime aikoina. Edellinen merkintä oli juuri hänen kirjastaan. Kun pysähtyy ajattelemaan, kuka Salterin romaanin … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Keltainen kirjasto #217: Sivustakatsoja

Alberto Moravian Sivustakatsoja-romaanissa päähenkilön vaimo Silvia pettää tätä päähenkilön isän kanssa ja päähenkilö älyllistää ja psykologisoi asiaa minkä ehtii. Tiedän, enkä mitenkään erityisen alitajuisesti, että tämä halu nähdä kilpakosijassani mieluummin isä kuin mies johtuu isän Silviaan luomasta suhteeesta, jossa vaistoan … Lue loppuun

Kategoriat: Keltainen kirjasto | Avainsanoina , , | Jätä kommentti